Onko väärin, jos en jaksa pysyä teidän tahdissa? Onko väärin, että mua ahdistaa kun teillä on nälkä ja te kestätte sen, ja te syötte 500 kaloria päivässä ja liikutte vastaavasti kolmen sadan kalorin edestä ja laihdutte, mutta mä en jaksa?
Tänään mua on ahdistanut eniten Aleksi. Se on siinä näytelmässä mun "vastaparin" roolihenkilö. Sit meillä on siinä seuraavanlainen tilanne:
"Pojat nauravat. Huovinenkin. Kata vetää Oonaa sivummalle. Aleksi kiertää kätensä Kertun ympärille. Kerttu hymyilee leveästi."
Koska kukaan poika ei oo pidellyt mua kahteen vuoteen, eikä osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa, en vaan voi kuvitella tuota kohtausta mun ollessa tän kokoinen! Haluan tän 'Aleksin' pitävän mua oikeasti viehättävänä siinä kohtauksessa, haluan että se haluu mua siinä, vaikka se oliskin vain pelkkää näytelmää. Haluan olla sen kosketuksen arvoinen.
'Aleksi' on nimittäin kaikkea muuta kuin mä. Se muute on timmi. Ja sillä on se nii sanottu sixpäkkikin;>... Joka tapauksessa Aleksi tulee olee yks painava syy, miks muistan jatkaa.
Aina välillä mua ahdistaa tää koko juttu. Tällä hetkellä olen oikeesti kipee ja mielettömän väsynyt : mä en vaan jaksa mennä lenkille. Sit kun paino on mitä on, en saa itteäni puserrettua olemaan parempi. Pitäis joko lopettaa syöminen tai aloittaa oksentaminen. Nää alkaa pikkuhiljaa olee ainoat vaihtoehdot, on se järkevää tai ei.
Eniten tällä hetkellä mua harmittaa, että kun mä 28.1. laitan tänne taas mun kuvat, mitat, painon sekä painoindeksin, te ette näe sitä muutosta, jonka toivoin, että tässä vaiheessa olisitte jo mussa nähneet. Mä en vaan ehdi, en jaksa.
Huomenna mulla on seurakunnan puolesta jotkut näytelmäharkat. Se kuuluu tähän isoskoulutusjuttuun, ja sain kuulla siitä tänään. 16:15 olis oltava paikalla. Tänään olin siellä päiväkodissa, oli ihanaa:> Siellä oli pikkutyttö, 2v, jonka olin valmis ottamaan kotiin mukaan saman tien ♥ Huomenna meen töihin kaheksaan, pääsen sit kahdelta.
Voi kun mä vaan olisin parempi.
Tänään söin aamulla karjalanpiirakan juustolla ja kurkulla sekä 200g jogurttia. Meinasin oksentaa sen kävellessä tarhaan, kun tuli niin sairaan huono olo. Päiväkodissa söin kaks pientä perunaa, salaattia ja turhan reilusti salaatinkastiketta. Ja ruisleivän margariinilla. Ja rasvatonta maitoa. Ja myöhemmin puolikkaan rieskan ja piparin. Ja kotiin tultua omenan ja porkkanan... Ja kymmenen minuutin päästä siitä karjalanpiirakan ja jogurtin. Ja kotiin tultua puol kahdeksan kotitekoista tonnikalapizzaa ja vesimeloonia.
Olen siis luuseri.
voisit aloittaa sillä että syöt hyvin, mutta vähän kerralla, noin 5kertaa päivässä. silloin se sun pelkäämä nälkä pysyy poissa, samalla kumn oikeasti jäät vajeelle. Jos syöt aaamupalaa 150kcal ja lounaan 200kcal, lämpimän ruuan500kcal ja iltapalan noin 150kcal niin yhteissummaksi tulee noin 1000kcal, ja tota summaa joka ruuassa voi aina pienentää hei..
VastaaPoistakuules.. nyt kuulen taas jonkun muun rustaavan näitä tekstejä. Älä valu tänne puolelle. Mä ihannoin niin sua, musta sä oot niin kaunis, ulkoisesti ja sisäisesti. JA ISOIN ASIA ON, että älä tee tätä meidän vuoksi, tai et me nähtäis jotain, vaan itsesi. Laihduttaa oikeesti voi terveellisestikkin, joka on huomattavasti pysyvempää! Usko pois vaan, mutta musta tuntuu et sä oot jo sairastunu syömishäiriööön.. hae oikeasti rakas apua, ja kerro noi sun oksennus suunnitelmat, nuo on ihan perseestä, mä vihaan tätä oksentelua. Ja pelkään oikeasti että kuolen vielä siihen :c kumpa sä uskoisit mua, mut jos sairaus on vahvempi, sä et tuu ikinä millään uskoon mua. Paljon haleja <3
VastaaPoista