you still make my heart race (and guess how much i hate you for that)

Moikka:-) Huomenna suuntana Helsinki with 9A! Mennään siis sinne your move -tapahtumaan. Itseasiassa jos totta puhutaan nii en oo yhtään innoissani. Mut yritän parhaani mukaan olla.

Vihaan poikia. Ne saa miun pään niin sekasin. Ne saa miut tuntemaan oloni niin surkeeks ja sellaseks etten todellakaan riitä näin. Enkä tiiä mikä neuvoksi, paitsi tietysti laihtuminen.

Ootan niin kovasti ens viikkoa. Aion sulkea kännykän viikoks ja pysytellä pois koneelta. Ainakin facebookista. En haluu kuulla kenestäkään viikkoon (paitsi teistä) enkä haluu et kukaan kuulee miusta enkä haluu nähä ketään enkä haluu et kukaan näkee minuu. :D
Haluun vaan "levätä" ja laihtua. Levolla siis tarkoitan ennen kaikkea sitä sosiaalista lepoa. Mut loman aloitan tiukasti eli toisinsanoen totutan itteni heti ensimmäisestä lomapäivästä asti (joka on siis maanantai, ei sunnuntai koska sillon en oo varmaan kovin pirteessä kunnossa) kesän rytmiin.

Pää on sekasin. Tällä hetkellä fiilikset tiivistyy näihin lauseisiin:

1. Vihaan poikia. 2. Vihaan itseäni.

Ei miulla muuta, torstaina varmaa palailen tänne ja juu:p

Pitäkää huoli itestänne♥

Nii joo ja lukekaa tää postaus! (jos jaksatte ja ehitte:D)

ja taas yksi ilmoitusluontoinen asia

Noniin, ensinnäkin anteeks & kiitos.

Anteeks tästä säädöstä tän blogin kanssa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen että en teekään tästä blogista yksityistä. Sen sijaan olen nyt vaihtanut blogin nimen, bannerin ja vaihoin eka osotteenkin mutta huomasin ettei blogger automaattisesti päivitä uutta osotetta teille lukijoille niin että laitoin vanhan takas. Toivottavasti saan pidettyä tän kaverini loitolla kun hän kuitenkin siis jo lupas ettei puutu tähän miun blogiin ja ymmärtää miksi en todellakaan halua hänen tätä lukevan. Sitä paitsi olen varma ettei hänen kauttaan ainakaan kukaan muukaan tätä tule löytämään, tää kaveri siis ei ole muiden ystävieni tuttu.

Kiitos sit taas siitä, miten moni halus lukea blogiani vaikka sen yksityiseksi olisinkin pistänyt:-) Niin että kiitos nopeasta reagoinnista antamalla sähköpostinne(-:

Eli siis tiivistettynä:

Anni täällä vieläkin moi, entinen Not even the entire world could keep me away from you -bloggari:) Nyt on vähän kesäisemmässä ja iloisemmassa fiiliksessä blogin ulkoasu ja miulle tää blogin remontti oli uusi alku ja kesän alku:)

Kiitos teille kaikille, ootte rakkaita ♥



Ps:

Mitäs tykkäätte uudesta blogin nimestä, bannerista & taustasta :_) ?

HUOMIOIKAA TÄÄ;)

Noni eli: oon nyt siis päättänyt tehdä tästä blogista yksityisen, tän takia, eli huom: tästä blogista, en siis tee nyt uutta blogia vaan parin päivän päästä tätä blogia ei sitten enää löydä täältä.
Eli nyt ne jotka haluavat lukemaan, laittakaas kommenttiboksiin teidän sähköpostiosoitteitanne niin mie sitten lisään teidät lukijoiksi :-)

Ei miulla nyt näin aamusta heti muuta paitsi että ootte kaikki tosi rakkaita ♥
Kiitos kaikille neuvoista että mitä tässä tilanteessa nyt pitäis tehdä!:)


Ps.


Jokaiseen antamaasi osoitteeseen liittyvälle Google-tilille annetaan oikeus lukea blogiasi. Jos osoitetta ei ole liitetty tiliin, kyseiselle henkilölle lähetetään kutsuviesti. Tässä sähköpostiviestissä on linkki, jonka kautta kutsun saaja voi:

* kirjautua sisään jo olemassa olevaan tiliin
* luoda uuden tilin
* katsella blogiasi vieraana (tiliä ei tarvita).

Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa lukijalle annetaan oikeus katsella blogia aina kun hän on kirjautunut Google-tiliinsä. Vieraana hän voi jatkaa blogisi lukemista napsauttamalla kutsussa olevaa linkkiä. Linkki vanhentuu kahdessa viikossa. Sen jälkeen kutsun saaja tarvitsee uuden kutsun.

^eli tää antais semmoisen kuvan että anonyymitkin voi lukea vielä jatkossakin?:p En nimittäin tiedä yhtään kuin paljon noita anonyymilukijoita on mukana, koska kommentithan tietty tulevat anonyymisti ellei joku sitten itse ole aina kuitannut niitä kommentteja jotenkin;p Mutta siis niin, anonyymitkin voi laittaa oman sähköpostiosoitteensa miulle jos haluavat vielä lukea:)

Mitä ootte mieltä? Uskallanko pitää tän blogin julkisena?

Elikkä jatkoa tähän juttuun:

Anni:

.. kenenkää ei pitäny koskaan löytää tuota blogia ja mie kommentoin vahingossa tolla käyttäjällä jotai siun juttua. en haluu et luet sitä, mie piilotan sen nyt jotenki, en tiiä miten, mut en haluu kenenkään tutun lukevan sitä, koskaan.

Kaveri:

voi anteeks ei ollu tarkotus. ymmärrän ja joo, lopetan stalkkaamisen eikä sun sitä tarttee piilottaa koska ymmärrän kyl miks et haluu et kukaan tuttu lukee sitä.

iha oikeesti anteesk oon pahoillani:---(

Anni:

ei se mitään... :s se vaa että

äh

oon vaan niin vitun tyhmä

oon ihan varma että kun nyt laitoin sen kommentin siun blogiin tuolla käyttäjällä niin joku muukin sen löytää

toivottavasti kukaan ei koskaan löydä sitä, enkä oo siulle vihanen:) mie vaa en todellakaa haluis kenenkään koskaan lukevan sitä ja anteeks että nyt sekotin siut tavallaan tähä:s ku oon miun molemmilla käyttäjillä seurannu siun blogia ja sit epähuomiossa kommentoin tällä toisella...:s

mie nyt pidän tuon blogin auki vielä hetken ja jos joku muu löytää tuon niin sit vaan teen jotain;s

mut kiitos♥ arvostan sitä jos voit unohtaa tuon, tuo on nii semmone henkilökohtane, tavallaa ku päiväkirja mut vielä jotenki semmone... en tiiä, paikka missä voin puhua miun tunteista ja joku lukee ja sillee mut ei kuitenkaa tuomitse tai mitää ku ei enempää tunne

ja sori ku laitoin noin tylysti tuon jutun,olin vaa iha paniikissa:(

Vai onko jotai sellasta tapaa, jolla saan tän nykyisen blogin osotteen pidettynä samana ja vanhat kirjoitukset säästyy + saan pidettyä teidät kaikki nykyiset lukijani, mutta uudet joutuvat "pyytämään luvan" päästäkseen lukijaksi ja että muuten tää blogi olis salainen niin että tätä siis ei pääsis lukemaan. Ymmärsittekö mitä haen takaa?:s

Tää on nyt aika kamala tää tilanne, en todellakaan halunnut että tässä käy näin enkä todellakaan halua kenenkään tutun jatkossakaan löytävän tätä;s

Noni. Kaikki on pilalla. Mie en tiiä mitä mie voin tehä, oon niin vitun tyhmä.

Kommentoin vahingossa kaverini blogiin tällä käyttäjällä, miten voin olla niin vitun tyhmä!?!??! Kenenkään ei koskaan pitäny löytää tätä blogia.

Nyt miun on pakko tehdä tästä blogista salainen... Enkä mie ees osaa, miten tässä näin kävi:( En ymmärrä. Miten mie saatoin!?


MITEN MIE VOIN OLLA NÄIN TYHMÄ

mie oon oikeesti ihan paniikissa, suunnillee melkein itken täällä, mie en ymmärrä voi vittu.

good morning!

Ootan kesäloman alkamista niiiiin paljon ♥ Koska nyt jotenkin vaikka onkin viikonloppu ja ihan yhtä hyvin tää vois olla yks päivä miun lomasta, ni en osaa jotenki täydellisesti rentoutua ku tiiän että on vielä yks kouluviikko edessä... Ootan miun aamuisia lenkkejä ja romaanien lukemista ulkona, kevyttä ruokaa ja hiljaisuutta.

Kokeilin muuten eilen miun rippimekkoa ja sovitukseen liitty aika järkyttävä juttu: se ei meinannut mahtua kiinni!!! (mutta siis mahtu kuitenkin, vetoketjun kanssa sai vaan painia vähän) Olin sillee että mitä vittua, en kai mie nyt voi olla lihavampi nyt kun viime kesänä?! ... Totuus on se että ei, en ole. Miulla on vaa kasvanu rinnuksen koko sen verran että siitä meinas ottaa kiinni. Saa siis nähdä laitanko tuota mekkoa koulun päättäreihin ens lauantaina vai mahdollisesti jonkun muun. Saa nähä.

Porukat on taas mökillä, minuu väsyttää. Äiti oli eilen tosi pettyny ku en ollu siivonnu taloa yhtä siistiks kun se kuvitteli ja se toivoi että jatkaisin tänään. En tiiä, minuu vaa väsyttää ja mikään ei kiinnosta. Suljen nyt koneen ja meen kattoo telkkaria tai meen nukkumaan. Illalla meen V:n kanssa leffaan, mennään kattoo se Pirates of the Caribbean(:

Koitan kutistua jonkun sentin tällä viikolla ennen ens lauantaita. Jos se vetskari menis sit vähän helpommin vaikka kiinni.

Moimoi, kivaa sunnuntaita:)<3

28.5.2011

Tällä kertaa pyydän ihan oikeasti anteeksi kaikkien teidän silmien puolesta. Ainoa hyvä puoli mitä tässä näen, on se että tältä en näytä enää kuukauden päästä vaan joltain ihan muulta. Hyhhyh, kyllä näkee mitä oon viimeiset pari kuukautta tehnyt.

(niin joo ja lukekaa aiempikin oikea tän päivän postaus, siellä on vähä vähemmän järkyttäviä juttuja... :p)

smile : it confuses people

Kirjoitin itselleni taas kirjeen. Senkin tulen avaamaan 1.9.2011, samaan aikaan kuin kirjeen jonka kirjoitin vuosi sitten siihen aikaan 1.9.2010. En muista enää mitä tuo sitten vuodentakainen kirje sisältää, ainoastaan sen että toivoin painavani 1.9.2011 55kg. Nyt tiedän ettei se onnistu.
Uudessa kirjeessäni kirjoitin tavoitteeksi 60-65kg.



Olen väsynyt, BED on ollut viime aikoina niin vahva. Nyt mie vaan tavallaan tiedän että pystyn selättämään sen.

Miulle laihtuminen on suhteellisen helppoa. Siis se fyysinen puoli. Kun vaan saan henkisen kuntoon, paino tippuu nopeasti. Henkinen puoli vaan on niin vaikea, en löydä itsestäni voimaa, en usko itseeni tarpeeksi. Mutta kesällä taas uskon. Tää kesä on pyhitetty laihtumiselle. Oikeasti. Niin joo, ja vielä yksi juttu: en aio enää laihduttaa vaa'an avulla. Tai ainakin yritän pysytellä siitä poissa. Käyn vaa'alla korkeintaan kerran viikossa mutta mieluiten vain 28. päivä joka kuuta. Katson mieluummin peiliä ja mietin miltä miusta tuntuu.

Kesällä aion rääkätä itteäni, hyvässä fiiliksessä kuitenkin. Käyn kolmella lenkillä päivässä, aina kun vain olen kotona ja pystyn. Heti kahdeksan maissa aamulla teen vanhan tutun lenkkini (noin 3-4km?), päivällä joskus 12-15 maissa lyhyen lenkin, vain 2km ja illalla pidennetyn "vanhan lenkkini", noin 5km. Lisäksi teen päivässä 100-200 vatsaa. En syö myöskään herkkuja paitsi heinäkuussa olen jo luvannut itselleni pari jäätelöä. Niin joo ja en syö myöskään leipää, hyi hitto, sitä on tullu viime aikoina vedettyä pala jos toinenkin.



Nuo miun vaatimukset kuulostaa ihan hulluilta tälleen katottuna ja mietittynä, mut tiiän että pystyn siihen ja sitten kun tuo on muodostunu eräänlaiseks rutiiniks, tyyliin parissa viikossa tai jotain, niin sittenhän se hoituu jo ihan automatiikalla:-)

Mut mie olen vaan niin kyllästynyt tähän mitä oon nyt. Oikeesti. En jaksa tällasena.
Oon koko ajan väsynyt, koska en harrasta liikuntaa ja syön epäterveellistä ruokaa. Oon koko ajan ähkyssä ja se on kamala tunne ja lihon vaan koko ajan lisää ja lisää (ei kovin kivaa sekään.) Haluan aloittaa lukion hoikkana ja urheilullisena ja hyväkuntoisena:) Sitten miulla on enemmän energiaa elää ja opiskellakin. Ehkä jopa saan niin paljon itsevarmuutta ja (nutrilet mainoksen naikkosta lainaten) "uskallan olla kaunis", että jostain bongaisin jonkun pojan jonka voisin kauneudellani hurmata;) hehe. Joo.

Oon niin onnellinen että koulu loppuu viikon päästä ja aloitan vihdoinkin laihdutuksen toden teolla! Oon jumittanu tän vitun syömishäiriöpaskan kanssa jo kaksi vuotta, nyt alkais riittää. Ja sit jos alan kuulostaa jossain vaiheessa kesän mittaa ihan kamalan sairaalta ja alan pillittää jos oon syöny jotai 400kcal ja liikkunu "vaan tunnin päivässä" niin voitteko ystävällisesti sanoa miulle että Anni, tuo ei oo se mitä haluat, haluat oikeasti vain laihtua ja olla terve, et halua mitään vitun anoreksiaa. Siinä vaiheessa kun alkaa siis kuulostaa liian sairaalta, joku ihan oikeesti herättäkää miut koska en todellakaan halua BED:in tilalle mitään anoreksiaa (joka kyllä kuulostais paremmalta vaihtoehdolta kun tää BED) !

Joo, olen siis toiveikas, ootan kesää ja olen pirun onnellinen kun peruskoulu on viimein takana ♥

Ps! JEE tiiän jo kuka hankkii miulle juomat lauantaiks:-)! Ei tarvii stressata enää sitäkään;p =) LAUANTAINA JUHLITAAN!

hello guys, i've missed you

Moi kaikki, on ollut teitä ikävä ♥

Saksassa meni ihan hienosti, tai en oikeastaan tiedä. Välillä kotiin oli kova ikävä kun kulttuurierot tuntuivat liian raskailta ja kommunikointi kahdella vieraalla kielellä ei huvittanut. Kuitenkin eilen aamulla kun hyvästeltiin kaikki vuoden aikana rakkaaksi tulleet ihmiset, en mie voinu pidätellä kyyneliä eikä sen puoleen kovin moni muukaan.
Välillä myös nää miun suomalaiskaverit ei tuntunu ymmärtävän minuu ollenkaan, kaikki vaan kilis miulle koko ajan mut tää kiliseminen valitettavasti kuuluu meiän porukan tapoihin. Koko ajan toisille puhutaan helvetin ilkeesti ja ollaan sarkastisia ja vittuillaan ja kiusataan ihan tahallaan. Kivaa?

Välillä miulla oli semmonen tunne että Wau, tänne astiko miun piti tulla ymmärtääkseni et kelpaan näin? ... Tää tunne ei kuitenkaan ollut mikään kestävä, todellakaan: matkustinhan sentään neljän muun erittäin kauniin suomalaistytön kanssa, jotka saivat eri tahoilta huomiota - mihin tahansa menivätkään.

Alkuviikosta en saanut oikein ruokaa: saksalaiset ei syö kunnollista ruokaa, ne syö pelkkää leipää ja muuta paskaa (esim croisantteja johon on tungettu suklaata) ja sitäkin koko ajan. Siinä missä myö suomalaiset syödään 4-5 ruokaa päivässä tietyillä väliajoilla, nää ei syö mitää kunnollista vaa syö just jotai hiilihydraatteja koko aja ja sit ne sanoo et suomalaiset syö paljon ? Kyllä vitutti.
Mutta siis nii, tää on niin älytöntä tää et elämä pyörii ruuan ympärillä. Tuollakin mielialat riippu ihan ja just tasan siitä mitä oon syöny. Huhhuh.

Joo, sit tosiaan aina välillä tuolla matkan päällä oli semmone olo että mie todellakin haluan laihtua ja haluan tehä sen eteen jotain mutta sit ku pääsin kotiin...
No, miusta ei vielä ollu tähän.

Luotan siihen kesään koska en tiedä mitä muutakaan tehdä. En tiedä enää mitään mistään, en ole oikeasti pitkään aikaan tiennyt.

Nyt laitan kuvia ja niiden ohella sitten kivaakin selostusta matkastani:)

Nää tulee sitten tosiaan iha sekalaisessa järjestyksessä:D

Juu, tuossa oli miu sänky ja sen miun vaihtarin huone:-)

Ja sieltä huoneen parvekkeelta näky tuommoset hepat!:)

Tää oli aikas ylpeen näköne;p (semmosesta lintupuistosta napattu kuva)

Hui. Pelkäsin näitä

... Iha kivat näkymät ja sillee

Tässä lähössä sillon viikko sitte:)

Tää oli miun suihkubiisi nmro 1! Lauloin tuota nii kovaa ettei mitää rajaa ku siellä suihkussa oli aikas mageet akustiikat;) Toivoin vaa koko aja et kukaa ei välttämättä kuulis:D

Nää miun oli pakko ostaa:D 1,5€ kpl, mutku meillä on semmone kylpyankka, millä oli kolme poikasta ja kaks oli hävinny ni halusin tehä sen ankan onnelliseks jal antaa sille uudet vauvvat:)
Sit myö käytiin ankkojen ja sen miun vaihtarin kanssa vähä herkuttelee:) Tuo muffinssi oli jotai nii hyväääää ♥ Eikä tuossa kaakaossakaa mitää valittamista ollu;p

... Tuli semmone sukulaissielu olo

:D

Sit niilä oli kaks marsua !♥

Tuo oli pahaa:( sen piti olla kaakaota mut ei kyl siltä maistunu:<

Tässä tämmöset kivat näkymät vessan ikkunasta! Kiva ku tuossa ei ollu verhoja nii nuo hepat (joita siis oli kaks) varmaa tuijotti minuu... Omg. :D ;p

Kortteja:-)

Ja joku aamupala kuva ku sunnuntaina syötii aamiaista ulkona:p Tuossa tuo pöytä ei ollu vielä valmis, se täytty vielä aikas paljon:D

Joo, eli kuvia miula reissusta on varmaa yhteesä joku 500 tai enemmänki, kuha saan vielä J:ltä ja L:ltä ja S:ltä kuvia:)

Noni, mie meen tästä nyt, pitäis ehkä tehä jotai muutaki tai sitte ei:D Moimoi♥

Sori kun oon näin surkee.

Tänää oli ihan kamala päivä, vähän niiku eilenkin.

Sain kuitenkin pakattua, jes, ja huomenna sitten lähdetään Saksaan. Ensin viis tuntia bussissa pysähdyksineen Helsinkiin, sitten lentokentällä 2 tuntia, koneessa 1½ h ja lentokentältä tähä yhteen kaupunkiin 3 tuntia. Niin joo ja menkat tietty alko sit taas tänää että jes, tulee varmaa hieno päivä siltä osiltakin sitten:)

... joo yritän parantaa asennetta.

Nähään viikon päästä perjantaina♥

Tänää oon syöny paljon, mutta en ahminu tavalla josta tulis paha olo henkisesti tai fyysisesti. Hyvä minä? Aiei.

Joo, ylihuomenna ois lähtö Saksaan ja sitä ennen vielä paljon tehtävää

1) tänää vielä opiskelua huomiseen yhteiskuntaopin kokeeseen, jos jaksan
2) huomenna huoneen siivous
3) tuliaisten osto
4) pakkaus

Tänää oon ollu surulline ja angsti ja pahalla päällä ja sit taas hyvällä päällä ja hirmu väsyny ja sekasin. Noista edellämainituista syistä jotka aiheuttaa miule ylimäärästä stressiä, minuu ei kiinnosta tällä hetkellä se matka. Oon iha kauhee. Tietty se pitäis innostaa mutku äh. En jaksa selittää. Kerron huomenna, nyt väsyttää.

Öitä♥

moi oon anni, olen syöny kaks viikkoa putkeen ja iltapainoni oli tänään 16.5.2011, 78kg. viimeks vaaka näytti tuommosta lukemaa noin vuosi sitten ja tästä voin päätellä etten oo oppinut yhtään mitään.

älkää sanoko mitään, en jaksa ottaa mitään (rakentavaakaan) kritiikkiä vastaan nyt; oli vaan pakko päästä purkaa tää johonki.

i wish you were here

ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ.

On tosi, tosi paska olo. Oon vetäny viikonlopun ja tän päivän aikana napaani yhteesä varmaa noi 20 000kcal. Nojoo enpä tiiä tuskin iha mut oon syöny iha vitusti ja oon iha kahjo, urpo, idiootti.

Viikonloppu meni sosiaalisesti iha okei, olin V:llä kattoo Euroviisuja ja viime yön vietin R:n luona, kateltii yhessä ku Suomi teki historiaa ja huudettii ja juhlittii Leijonien kaa ku hullut;-)

Kohta ois vika pianotunti tänä vuonna, ei vaan jaksa innostaa, on se sitten viimene tai ei.

Mikä minuu vaivaa?

Torstaiaamuna lähtö sinne Saksaan. Jippii

tuuliko se on kun huutaa vai onko se joku muu?

Tää on näitä päiviä kun ei olis tarvinnut nousta ylös ollenkaan. Välillä tuntuu että tätäkö varten herään aamuisin : syödäkseni?
En ole muuta jaksanu tehä kun syödä ja kattoa telkkaria ja vihaan itteäni siitä. Minuu väsyttää iha sikana, nyt pitäis vielä siivota ennenku V joskus viiden maissa hakee miut niille.

Tää bloggerpaska ei toimi kunnolla eli en nää mahollisia uusia kommentteja tällä hetkellä enkä edes teidän blogeja tai siis että en löydä miun blogilistaa täältä. Jee

Joo oon iha turvoksissa ja ruma ja väsyny ja laiska ja on kyllä paska olo joka vitun ikisellä tavalla.

Toivottavasti väsymys ja vitutus helpottuu tästä pikkuhiljaa.

Haluisin parantua jo tästä kirotusta taudista.



Nauttikaa työ ainaki Euroviisuista ja lauantaipäivästä(: ♥ ... mieki yritän

HYVÄ SUOMI!

Katoin varmaa elämäni ensimmäisen kokonaisen jääkiekkopelin ja ei voi sanoo muuta ku että WAU! Seurasin sitä iha suu ja silmät pyöreinä ja kiljuin ja huusin ku hullu, ai että ne on hyviä!

Tästä voi tulla vielä hieno viikonloppu Suomelle, huomenna kato voitetaan Euroviisut ja sunnuntaina jääkiekon mm-kultaa!;-)

Huomenna meen V:lle ja katellaan yhessä Euroviisut ja tällee, sunnutaina sit varmaa J:lle yöks kattoo tuo peli:p

Joo ei miula mittää ihmeellistä, äiti leikkas tänää vähä hiuksia ja laitettii raitoja, ei mitää ihmeellisiä muutoksia mut hiukset näyttää terveemmiltä:) Olin koulun jälkeen R:llä hengailee, tehtiin mokkapaloja ja tällee:p Ne kyl oli vähä erikoisia mut ei se mitää:D

Oon ilone:)

Ps, ihanaa ku blogger toimii, oon ollu iha paineissa tänää koko päivän ku ei oo suostunu pelittää:S

just thinking

Tänään oon miettiny syvällisiä asioita. Tähän laihutukseen liittyen siis...

Oon miettiny, että onko ees mahdollista laihuttaa jos ei syvästi joka tavalla vihaa itseään?
Koska kun mie herään aamulla ja katson peiliin, kyl mie näen itsessäni jotain kaunista. En aina, mutta joskus. Sillon mie hetkeks unohdan että en riitä edes itelleni tälläsenä ja että miun on pakko laihtua. Ja se pakko on siinä, että oon oikeesti ylipainoinen, surullinen siitä ja vielä kaiken lisäks huonokuntoinen.
Oon miettiny, että onko kova painonpudotus, itseinho ja masennus jonkinlainen erottamaton yhtälö, ilman yhtä ei ole toista ja niin edelleen? Itselläni sujui laihdutusrintamalla hetken paremmin kun vihasin joka asiaa itsessäni ja elämässäni. Pian sama inho ja masennus kääntyi itseäni vastaan, erilaisena syömishäiriönä.

Mie itseasiassa tykkään itsestäni nykyään joskus. Pidän elämästäni ja tavasta jolla elämääni elän. Tykkään joistain asioista kasvoissani, jopa joistain asioista vartalossani... Mutta kuitenkin tuo liikalihavuus on semmonen joka estää minuu elämästä täysillä.
Mut masennuksesta oon kuitenkin viimeaikoina päässyt yli, älä vain kysy miten - en todellakaan tiedä. Mut tuntuu että oon onnellisempi päivä päivältä, että näen valon jossai sen tunnelin päässä, vihdoinkin! Harmi vaan että nuo kilot on ne, jotka jäi.

Tunnen toisinaan kamalaa syyllisyyden tuntoa onnestani: etten ansaitsis sitä tällaisena ja että se kaikki on harhaa. Tuntuu myös, että en tiedä mitä onni on ja en osaa käsitellä sitä koska en ole tottunut siihen, tuntuu että kun nyt jotain hyvää tapahtuu, pian tapahtuu jokin käänne ja kaikki kaatuu taas päälle (näin se kyllä meneekin)... Sanon usein R:lle että tää onnellisuus tuntuu väärältä ja vieraalta ja oon ihan varma että kohta tapahtuu taas jotain kamalaa. Sillon se kysyy miulta, miks sie ajattelet noin, mikset sie anna ittes olla onnellinen ja elää?



Toinen lähestulkoon päinvastainen teoria, jota oon miettiny hiljattain, on se, että vaatisko miun paraneminen tästä BED:istä yksinkertaisesti sitä, että rakastaisin itteäni ja osaisin luottaa siihen että muutkin rakastaa minuu näin? Koska ainakin miulla BED:issä on kyse pitkälti siitä, että kun vihaan itseäni ja tunnen epäonnistuneeni ja tunnen itteni huonoks ja merkityksettömäks ja mitättömäks, sillon mie syön koska ruoka on se lohtu (niin tyhmää kuin se tietenkin onkin)... Että jos mie tavallaan pitäisin itestäni ja luottaisin siihen että oon ihan okei, miun ei tarvis syödä? Sit mie voisin laihtua tavallaan vaikka tietäisinkin että miun ei kenenkään muun kun itteni vuoks tarvii.. Sit tekisin sen ihan vaan itteäni varten ja tietäisin että ne syyt on oikeat...
Tätä ajatusta tukemaan miulle tuli mieleen Kaunotar ja Hirviö elokuva... Miten se Hirviö muuttuu komeaks prinssiks vasta kun Belle rakastaa sitä sellaisena kuin se on.





Miun paino junnaa samassa lukemassa ja en osaa enkä jaksa tehdä sille asialle mitään... Mie haluisin painaa 28.5. 70kg (tällä hetkellä aamupaino on useimpana aamuna 73kg) ja siitä eteenpäin pudottaa joka kuussa vähintäänkin 2kg. Tiedän että vaikeinta on se aloitus ja kun pääsisin rytmiin kiinni, loppu hoituisi kuin itsestään.
Tällä hetkellä vaikeinta tässä on se, etten enää usko pystyväni tähän. Olen jumittunut tilanteeseen, jossa tarvitsen muutosta ja minun on pakko laihtua 15 kiloa ollakseni onnellinen (ja tiedän sen, tää on totta, oikeasti), mutta en todellakaan löydä itsestäni voimaa lähteä taistelemaan noita kiloja itsestäni pois. En kestä enää yhtään epäonnistumista.

fuckin great

Joo, tänää on ollu paska päivä. Nyt vähän vuodatan.

Ensinnäkin aamu lähti 'täydellisesti käyntiin' kun heräsin kuudelta, väsytti, vitutti ja nälätti. Söin kaks pågen leipää ja jogurttia ja join teetä. Sit vitutti vielki enemmän.

Koululle lähin liian aikaisin isän kyydissä, lopulta olin koulun pihalla kl0 7.30, ovet aukeevat klo 7.55.

Kaks ensimmäistä tuntia oli fysiikkaa = tosi tuskasta. No, ei siitä sen enempää.

Sit oli ruotsin tunti ja meidän luokassa ois pystyny varmaa uimaan siinä vitutuksen meressä mikä siellä mylläs! Meiän luokanvalvoja on jotain sanoinkuvaamattoman ärsyttävää ja sit saatoin sille ehkä pikkasen väkättää vastaankin ja huusin kovaa ääneen luokassa et minuu kyrpii tää ja hää laittaa heti wilmaan jotai viestiä:DDD R:n kanssa alettii vaa nauraa sille, sen verra epäkunnioitettu nainen luokanvalvojamme on. Et okei, kyrpii? Varmaa maailman pahin sanavalinta, omg, hankippas ope elämä...

Nooo, sitte päästiinkin matikan kokeeseen ja meni ihan päin persettä! Tai okei, kaks vikaa tehtävää, en vaa jaksanu. Sit sen jälkee oli ruokailu ja söin iha älyttömästi liikaa. Vissii 8 pinaattilettua + kermaperunoita ja jotai ihme makaroonisalaattia? Sit mie muka päätin sillä hetkellä etten syö enää mitää.

Sitte enkun tunnilla saatii yllätyskirjotelman teko♥ Jes! Sit sen jälkee oli uskontoo ja se viel meni..

Sit kotona olin ennen kolmea ja suoraan jääkaapille. Mahaan uppos sitte loppupeleissä parin tunnin sisään riisifrutti, vähä jogurttia, 3 pågen leipää, ½ banaani ja saarioisten juustoinen kasviskeitto...... Hyvä minä.

Niin ja pianoo oon soittanu ehkä max 10 min ja huomenna on tosiaa se tutkinto... Mitä jos en meniskää sitä enne kouluun? Se ois kivaa.

Joo että nyt tällee nopeesti tiivistettynä: koulun eteen en oo tehny mitää, en oo tehny tänää mitää mitä ois pitäny, oon vieläki vittu kipee, oon syöny ku hevonen = oon pahalla päällä, väsyny ja pettyny itteeni.

Ainoa hyvä asia tässä päivässä oli Täydelliset naiset jotka katoin boxilta tänään. Se on maailman paras teeveesarja ja saa elämän näyttämään paremmalta ♥

Niin joo, sit kerron vielä sen että oon pelkkää selluliittia koko tyttö. Kädet, maha, jalat. Ei ihmekään ettei kelpaa kellekkään. No, kesällä teen asialle jotai. Tai huomenna, nyt en jaksa.

Morso ja sori ku oon tämmöne angstipaska

ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ

Noni.

Kaks päätöstä:

1) Unohdan sen pojan. Nyt samantien.
Se sai tänään jo viimesen mahdollisuutensa vakuuttaa miut jostakin mut ei sitten, en oo siulle tarpeeks hyvä ja näemmä myös toisinpäin.

2) En enää ikinä lähde jahtaamaan ketään poikaa: jumalauta jos kiinnostaa niin jahdatkoon he vaihteeks minuu!
Ja niinhän se menee, jos poikaa kiinnostaa, niin se kyllä ottaa yhteyttä, kysyy mitä kuuluu ym! Metsästää vaikka puhelin numeron jostain ihme kautta jos se on siitä kiinni.


Oon varma (tai en varma mut leikin olevani ettei tuntuis niin pahalta) että joku vielä joskus tykkää miusta ja haluu olla miun kaa. Vaikka olisin vaan tämmönen ruma ja läski, ärsyttävä kovaääninen Anni. Yritän olla varma tästä asiasta sen takia, ettei miun tarvis satuttaa itseäni enää enempää.

Lisäks kolmas päätös jota ei oo pakko pitää : ei nuolemista kenenkään kanssa kännipäisenä koulujenloppuna. Tää tilanne saattaa toki muuttua;-) Noei. Sit sen alotteen pitää lähtee jostain muusta kun miun omista tyhmistä säälittävistä yrityksistä tulla hyväksytyks.

(miks se silti satuttaa et se lähtee fb:stä sanomatta sanaakaan?)

I'M BETTER OFF WITHOUT YOU.



Joo, mitäpäs muuta.

Se musiikinteorian koe meni ihan okei, se vaa oli sairaan pitkä se koe enkä jaksanu tehä sitä loppuun mut kyl se läpi menee - ehkä. :p

Huomenna on matikan koe, en oo lukenu enkä aiokaan lukea. Niin ja huominen koko iltapäivä menee pianoa soittaessa mut ei se mitään:-) Kohta on nekin tunnit ohi, enää keskiviikko ja maanantai ♥

Viikon päästä torstaina lähtö Detmoldiin, Saksaan(: Siellä on meidän ystävyyskoulu eli vaihto-oppilaat jotka oli täällä viime syyskuussa, nyt myö mennään sinne vastavierailulle:) Siitä tulee kivaa.

Yritän jaksaa nää viimeset koulupäivät tuon matkan sekä luokkaretken voimin niin ja tietysti sen tiedon turvin ettei koulua enää ole kuin muutama hassu päivä jäljellä. Valitettavasti se tieto ei kovin paljoa tällä hetkellä jaksa lohduttaa:( Koulumotivaatio on niin nollassa kun voi vain olla.

Hyvää viikkoa kaikki, koittakaahan jaksaa edes vähän paremmin kun mie ♥ (tai jos ette jaksa, älkää syyttäkö siitä itseänne vaan vaikka yhteiskuntaa tai jotain paskaa joka tekee koulusta niin helvetin vaikeeta)


Ps.

Sain hyvät naurut kaveriltani:D :

Anni sanoo:

miks minuu vituttaa ja häiritsee niin paljon et se on tuossa onlinessa:(

oon iha kaheli

Peppi sanoo:

tapa se


... :D joo sen teen! Joo, en tiiä miks tuommone naurattaa, tuli kai vaa vähä puskista:D

fuck my life

Moikka! Minuu väsyttää ihan kamalasti, sain viime yönä nukuttua tuskin ollenkaan. Neljänkymmenen minuutin päästä olis lähtö musiikkiopistolle ja miulla on musiikin teorian 3/3 koe enkä osaa yhtään mitään ja sitä ennen viimene pianotunti ennen keskiviikon 1/3 tasosuoritus soittojuttua ja voin kertoo etten oo soittanu sit keskiviikon jälkeen ollenkaan. Minuu vaa väsytttää iha kauheesti ja vituttaa tää väsymys ja osaamattomuus niin paljon. Vittu.

Tuun (ehkä) vielä illalla kirjottamaan jotai ilosempaa postausta.

Kiitos, anteeksi ja näkemiin.

i don't believe that anybody feels the way i do about you now

Dear Boys,

I'm a typical teenage girl;
I complain about most things about me ( weight, looks, hair, etc.)
I go out to have fun, and not flirt with guys.
I get upset over things that shouldn't upset me.
I can take a joke, but only to a certain extent.
I don't take pictures of myself,half naked.
I swear, stress, bitch, get moody and annoy people.
I like a boy that doesn't like me back,but i cant get over him.
I'm sorry that I am not "Perfect" for you. :(

But honestly, I don't care what you think about us...
Yours sincerely,
Girls

^Tuo teksti on tällä hetkellä liiankin totta.

Anteeks hiljaiseloni, en oo vaan oikein löytänyt syytä tai äh, en tiiä, mitään asiaa mitä tulisin kertomaan? :s On vaan pää jotenki niin sekasin ja vihaan poikia, sen vaan sanon. Niin ja itteäni kun annan niitten sekottaa miun pään. Niin joo ja alan jatkossa kirjottaa tuollai omalla murteella koska en jaksa enää määkiä;) :D noei. On vaan paljon selkeempää ku kirjottaa silleen ku puhuu:p

Joo eli äitienpäivää vieteltiin meillä jo tänään ja kivasti meni:) Tein äitille semmosen laulun tai siis en tehny ite mut nauhotin sille sen laulun:p Taylor Swiftin The best day:n. Sit tein semmosen + 4min kestävän powerpointin missä oli miun ja sen ja veljen ja iskän kuvia vuosien varrelta ja se tykkäs siitki:) Sit ostettii viel kalevalakoru joka makso kai 75€ ja joo:) Nii ja leivoin kakun ja iskä täytti sen ku en ehtiny:P Nyt on tullu äitiä hemmoteltua:)




Nyt ois vielä selviteltävänä oma pää sen pojan kanssa. En kestä. Miks miehet tekee meiän naisten elämästä niin helvetin vaikeeta?

Kivaa loppuviikonloppua ja muistakaas muistaa äitejä huomenna!(: Moimoi♥

Ps. lupaan parantaa tän blogin kanssa, kuhan saan ajatukseni jotenkin kasaan

jep

and if you'd walk away, i should act like i'm okay

Tänää menin R:lle koulun jälkee ku myöhästyin omasta bussista:D Oli iha kivaa ja lähtiessä tajusin et se on viimenen kerta siinä talossa ennenku ne muuttaa sunnuntaina uuteen taloon joka on itseasiassa lähempänä minuu. Mut joo, tuli semmone tunnekuohu et rupesin sit itkemään, siihen taloon liittyy niin paljon hyviä muistoja kolmelta vuodelta:-( ♥

R on mun paras kaveri, nyt se on taas selvää:) Meillä on hankala suhde mut se on mun paras kaveri nyt, on ollu jo kolme vuotta ja tulee olemaankin varmaan aika kauan(:



Damdidam, ihme hehkutusta mut jotenki äh. Oon niin väsyny, etten jaksais mitää ihmeellistä angstia vaikka angstittaakin!:(
Ensinnäki huone on oikeesti vitun sotkune, äikän nelituntine valtakunnalline meni päin persettä, tästä eräästä herrasta en ota selvää enkä tiiä mitä haluun siitä vai haluunko mitään, oon syöny tänää aika paljon, oon kipee = en pysty liikkumaan, huomenna enkun koe enkä aio enkä jaksa lukee, perjantaina bilsan koe ja en jaksa lukee. No, kerroinpaha lyhyesti ja ytimekkäästi.

Noni, toivottavasti teillon kivaa, mä meen tästä nyt johonkin kuha jaksan ja en tiiä, vituttaa tää yskä ku kutittaa vaa kurkkuun koko aja!

Moimoi♥

kotipäivä!

Oon kippeenä, hirmune nuhakuumeräkäflunssa, hyhhyh.

Today i don't feel like doing anything, nothing at all.

Tää on varmaa ensimmäinen päivä kotona vuoteen silleen etten oo vielä yheksään mennessä syöny koko taloa tyhjäks - ehkä tää on parantumisen merkki? Ainaki todella, todella toivon niin.

Laitoin eilen sille pojalle viestiä illalla kun en enää kestäny, sit se tuli facebookkiin ja juteltiin melkei tunti:) Olo helpottu vähän.

miksen mielestäin sua saa?

Laura Voutilainen - en mielestäin sua saa

Oon ihan kamala. Miten voin olla näin ihastunu jätkään jonka nimeä hädin tuskin tiedän?
Mä haluun sen. Oon myös oikeesti aika hyvä flirttailee (:D) että sinänsä sen ehkä saisinkin, jos se antais mahdollisuuden. Pelkään että oon sen mielestä liian nuori, liian ruma ja liian lihava. Ja ärsyttävä ja epätoivoinen. Mutku tahdon sen.

Oon ihan sekasin, sydämeen puristaa.

Tulin just kotiin pääsykokeista, ne meni ihan hyvin. Nyt mun pitäis lukea vielä musiikin teoriaa mut en tiedä miten keskittyä. Tää on kauhee tunne... :(

about weekend

Moro! Tapojeni vastasesti ja vapun kunniaks olin juomassa lauantaina isolla porukalla. Täälä missä asun on semmonen yks paikka, johon koko seudun nuoret kokoontuu ryyppäämään aina sopivan tilaisuuden tullen esim vappu, koulujenloppu, juhannus ym.

Joo eli ilta oli hauska vaikka olikin aika kylmä. En juonu oikeestaan mitään mutta olin kännissä kun käki. (voikoha tollee ees sanoa:D) Oikeesti kikattelin ja pyörin maassa ja olin iha sekasi ja joo, nuolin kahta tuntematonta poikaa (ei ihan tapojeni mukasta toimintaa) ja kävin puskakusella neljästi muutaman tunnin aikana?:D
Hauskaa oli ja nyt aion napata itelleni toisen niistä pojista kenen kanssa vaihoin eilen limaa ja joo, ei siitä sen enempää:D

Oon ollu liian kauan yksin, tarviin elämään jotai vaihtelua!

Adios, ja hyvää alkavaa viikkoa(: ♥