it's amazing what you'd do

Tavallaan kaikki on hyvin. Mut sit taas en tiiä. Elämä tuntuu vaa liia vaikeelta ja raskaalta miun ymmärrettäväks. Ja edelleenkin minuu ahistaa omassa kehossani koko ajan. Mut kyllä tää tästä vielä iloks muuttuu, tietenkin.

Tuntuu että kalenterissa ei oo tarpeeks tilaa miun menoille, eikä päivässä tarpeeks tunteja, aivossa liikaa jotai kapasiteettia mikä säilöis kaiken tiedon ja muistais kaikki miun menot. En osaa olla systemaattinen enkä organisoida mitää asioita, miulla ois pakko olla minuuttiaikataulut millon syön, nukun, kusen, soitan pianoo, teen läksyjä, oon kavereiden kanssa, hengitän... En pärjää.

Lukio on rankkaa. (tai sit vaan teen siitä rankkaa)

Niin joo ja oon läski. Se ei ainakaan auta tähä mielialaan yhtään.

kun katsoit minuun, kaiken muun mä unohdin

Moi! On taas vierähtäny tovi jos toinenkin kun viimeks itestäni ilmottelin. Yritän pitää lyhyenä ja ytimekkäänä.

1. Oon nyt kaks viikkoa lenkkeilly ja pyöräilly ahkerasti ja syöny 800-1200kcal/päivä.
2. Silti paino eilen iltapäivällä oli 75kg. Huomenna virallinen vaakapäivä ja sitten siitä edespäin kerran viikossa.
3. Laihdutan siis aktiivisesti vieläkin. (tätä ja eilistä päivää lukuunottamatta.)
4. Viime viikolla olin taas känniääliö.
5. Kävin terkkarilla ja oon pyytäny apua, vihdoinkin. Alan käymään ravintoterapeutilla (vai millä lie) ja sen kautta ehkä nuorisopsykiatrilla myöhemmin.
6. Oon nyt viettäny elämäni kaks parasta viikkoa (putkeen), mutta silti tällä hetkellä oon erittäin epävarma tilanteestani ja en tiiä mihin oon menosssa tai mitä haluan.
7. Oon saanu paljon uusia kavereita ja oon siitä niin onnellinen<3 :) Oon siitä myös vahingonilonen. Koska mie vaihoin koulua, sain kaiken ja nää ihmiset ketkä on tehny miu elämästä helvettiä saa roikkua viel toisissaa ja vanhoissa ympyröissä ja vanhassa elämässä. Guess what bitches, i dont need you and im better off without you.
8. Lukio, missä nyt opiskelen, on maailman paras. Ei oo olemassa toista samanlaista.


Tiivistettynä. Miula ois kaikki mahollisuudet olla tosi onnellinen mut silti tää syömishäiriölihavuuspaska jarruttaa minuu... Voi kun paino lähtis yhtä helposti kun tulee. Ja voi kun onnellisuus ei olis kiinni siitä mitä syön.

kuvat (c) mie

i'm home -finally

MOI! Ensiks anteeks, oon ollu paska bloggaaja ja jatkan vielä (ainaki) tän yhen postauksen samalla linjalla, mutta aattelin tulla vähä ilmottelee itestäni ja kuulumisistani :)

Nyt on siis alkanut lukio, ja oon onnellisempi ku pitkään pitkään aikaan:-) Oon ehkä iha hullu, mutta haluun elää elämääni näin :) Tänään oli esim tämmönen päivä
8-10 saksaa
10-12 enkku
12-14 fysiikka
jonka jälkeen jäin kaverini kanssa hengailemaan koululle (kuten monella meiän koululaisella on tapana. Tää ei oo siis mikään ihan normaali lukio vaan jotain paljon, paljon parempaa;>) ja tehtiin pari tuntia läksyjä datailun ja juttelun ohella:-) Sitten toinen kaveri liittyi messiin ja lähettiin sen kaa kahestaan heselle ja ostin jotai pehmiskahvii taijotai ja sitte mentii takas miun koululle (tää kaveri on siis eri koulussa tätä nykyä) ja sitte oli kivvaa:-) Sit pyöräilin kottii ja lähin kolmannen kaverin kanssa lenkille ! Oli muute hurjan tehokas lenkki:)
Sitte tein aamulla 30 vatsaa, 15 punnerrusta ja kymmene selkää, sama satsi oottaa tänä iltana ja tästä päivästä eteenpäin joka aamu ja ilta niin pitkään kun tarvii :)

Muttaniin! Siis nyt jo toisen koulupäivän jälkeen oon eläny enemmän kun koko lomalla varmaa yhteensä:o Haluun elää just näin, koulun jälkeen kaupungilla hengailua kavereiden kanssa tai ilman (Ilman siis tarkottais että jäisin koululle soittamaan soittoläksyjä, laulamaan, tekemään läksyjä tms), urheilua, vähäruokaisellalinjalla ja läksyjen tekoa:) Hallittua ja aikataulutettua elämää! Mie tykkään semmosesta että tiiän mitä teen seuraavana ja sitäki seuraavana päivänä:)

Nyt siis on taas laihdutusmotivaatiot (ja tavat ja mahollisuudet) kohdillaan(:
Ilmottelen itestäni taas jonkun ajan päästä, älkää kadotko, tää miun matka kohti onnellisempaa elämää voi käydä vielä mielenkiintoseks;)

en mä voi sulle onnea taata, enkä paljon luvata saata, en voi kotia mä kultaa kantaa, mutta parhaani koetan antaa

Aattelin tulla ilmottamaan että oon hengissä, ainaki kutakuinkin. :D

Olin siis siellä rippileirillä ja siellä oli iha mukavaa, ainakin ajoittain<: Olin vaan tosi väsyny ja sit siellä oli kaikkee turhaa draamaa isosten ja emon välillä ja leiriläisten keskuudessa. Mut siitä selvittiin.

Voin myös erittäin läskisti ja oon hirmu väsyny ja kipeeki vielä kaikenlisäks (jee) ja en jotenki jaksa tätä paskaa enää. Minuu ei huvita laihuttaa mutten voi olla tämmönenkään. Ootan vaan koulun alkua kun saan rytmin elämääni. Ei miulla nyt muuta, laitan vielä kasan kuvia viime viikolta, niin ei oo ihan niin säälittävä postaus.

välillä olin vähä väsyny isone

toisinaan nauratti ja hymyilytti :)

sit toisinaa olin tosi innoissaa :D ;)

sit tein megahienon korun !

sitte otin kuvan nätinvärisestä kukasta ja tykkäsin kamerastani:-)

sitte olympialajina oli käpyjonon teko ja tsemppasin miun "pikkusia" :p

siin käsi

siin joku palautelomake

siinä mie koin valaistuksen

siinä keskiviikon iltaohjelma(8

sit käytii hautausmaavierailulla jonka aikana tirautin pari kyyneltä ja kuvasin kukkia

ruokaa !

ja kirkkovene (y)



HEISSAN !