Oon Anni, asun Itä-Suomessa (tietääkseni:D) ja puhun mie-murteella, koittakaa siis kestää! ;). Oon syntyny vuonna -95 ja oon tosiaa nyt ekaa vuotta lukiossa :)
Oon sairastanut syömishäiriötä nyt kolmisen vuotta, ja näin jälkeenpäin ajatellen en todellakaan tiedä mistä se on edes lähtöisin. Toisaalta muistan miten minua on pienestä pitäen haukuttu pulleaksi (vaikka sitä en esim lapsena todellakaan ole ollut!) ja muutenkin kiusoiteltu joka tavoin. Luonteeni myös erottuu joukosta ja en ole koskaan tuntenut oikein kuuluvani mihinkään porukkaan. Ehkä laihduttaminen oli alunperin tapa saada hyväksyntää ja kuulua joukkoon?
Vuoden 2009 keväästä talveen sairastin jotain anoreksian tapaista. En syönyt oikeastaan mitään ja liikuin hullun lailla. Pudotin sinä aikana painoa 65kg:sta 57 kiloon.
2010 talvella pian uuden vuoden jälkeen päässäni jotenkin naksahti ja 'anoreksia' kääntyi BED:iksi. Pahaksi sellaiseksi. Lihoin noin neljässä kuukaudessa 57 kiloisesta 79 kiloiseksi. (älkää kysykö miten se on mahdollista). Lopetin myös kaiken urheilun.
2010 kesällä päätin etten halua elää elämääni näin: syöden ja itseäni vihaten. Niinpä aloin laihduttaa. Tätä intoa kesti jonnekin 2011 helmikuulle saakka, jolloin painoni oli pudonnut 79 kilosta 68 kiloon.
Sitten päässäni naksahti taas jotenkin ja lihoin 75 kiloiseksi. Kesällä laihdutin kaksi kiloa, nyt joulukuuhun mennessä vielä kolme, nyt painan noin 69 kiloa.
Tänä vuonna jatkan paranemista ja samalla laihtumista 62-63 kiloiseksi ja sitten olen onnellinen omassa kehossani, näin olen päättänyt :)
Ei miulla muuta ku :
Wish me luck!
