next few days are gon' be tough

Kuunnelkaas tätä.

1.2.2011 tiistai, 400kcal päivä ELI tänään.

klo 8-14.30 koulua, mm. 3 eri englannin koetta: iso koe, kuuntelukoe ja luentun ymmärtäminen
15.30- 18.00 näytelmäharjoitukset seukkarilla
19.00 -> lukua kemian kokeeseen

2.2.2011 keskiviikko, 600kcal päivä

klo 8-14.00 koulua mm. kaks tuntia saksaa ja kemian koe
14-16.00 musiikkiopistolla harjoittelemassa kappaletta ensi viikon konsertiin
illalla vuorosanojen harjoittelua lauantain isoshommiin ja sunnuntain omiin teatteriharkkoihin sekä pianon soittoa

3.2.2011 torstai, 800kcal päivä

9-14 koulua (ei mitään kamalaa)
14-16.30 ehdin käydä kotona
17-18.30 musiikkiopistolla, ensin teoriaa, sitten pianoa ja sitten vielä vähän teoriaa

4.2.2011 perjantai, 200 kcal päivä

klo 8-11 koulua: tupla liikunta & matikka
11-> bussikyyti läheiseen kaupunkiin jonka lukioon meen tutustumaan
16.30-> kotiin
illalla vuorosanojen opettelua lauantaille ja sunnuntaille & pianon soittoa

5.2.2011 lauantai, 400kcal päivä

isosjuttu klo 8.30 - 20.15
(tuo kalorimäärä ei tuu jäämään noin alhaiseks)

6.2.2011 sunnuntai, 600kcal

- teatteria 4h
-pianoa

7.2.2011 maanantai, 800kcal
klo 9-15 koulua
16.45 piano
17.30- 19.00 teoria

8.2.2011 tiistai, 200kcal

-normikoulupäivä
-isoskoulutus 1½h & hartauksen pito sielä

9.2.2011 keskiviikko, 400kcal

-normikoulupäivä
-pianon soittoa epätoivosesti

10.2.2011 torstai, 600kcal

-normikoulupäivä
-pianokonsertti illalla

JA SITTEN PERJANTAINA 11.2.2011 SAAN VIIMEIN HENGITTÄÄ
Aika ihanaa että se on just se 800kcal päivä=) saan vähän hemmotella itteäni sitten:)


Joo, en tiedä kuulostaaks moinen päiväohjelma kenestäkään muusta kamalalta, mutta kun tuo on vielä noin 200x pahempaa käytännössä, kun tuollai kirjotettuna. Esim sekin, että nyt mun pitäis supernälkäisenä ja väsyneenä alkaa lukea kemiaa, josta en tajua mitään ja jonka tunneilla en oo kuunnellu ties kuin pitkään aikaan ja ääääääääääääääääääääääääääääääääääääää!!!
Äiti sano että mä oon tyttö joka ei osannut sanoa ei. Ja se on totta. Mä kasaan noita vitun paskoja aina mun niskaan kun en osaa olla miellyttämättä ihmisiä. Jonku tarvii vaa kysyä et Anni haluutko ottaa tän isoimman roolin, haluutko kaikki paineet harteilles tästä, haluutko hoitaa tän ja tän ja tän tuolloin ja tuolloin ja mä vaa nyökyttelen innokkaasti että Kyllä haluan, kyllä.
Tänäänkin koululla tuli käytällä tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja vastaan ja sano että ois kokous perjantaina klo 11, eli sillon ku en pääse. Sit sanoin että en pääse ja se sano et okei, ei se haittaa, muut kertoo mitä tehään ja Anni tottakai, sähän sit juonnat kaikki noi ohjelmat ja bla bla bla. Yritin sanoo et "No mitä jos jäisin näistä juhlien järjestelyistä kerrankin pois, kun mulla tulee olee tosi tiukka kevät kaikkien noiden teatterijuttujenkin kaa ja sillee" nii hää tuumas: "Sullehan ei tarvii ku antaa vuorosanat käteen opeteltavaks ja sä meet lavalle millon vaan" ja sit hää iski silmää ja poistu. Mä jäin paikalle sillee "Mut, mut.... Okei, no katotaan sitä sitte...."

Ja onha se totta, mä tykkään olla spotlightissa, tykkään huomiosta, tykkään juontaa ohjelmia satapäiselle yleisölle ja esiintyy niissä, tykkään päästä ääneen, MUTTA mä stressaan noita juttuja aina enemmän kun kukaan muu tai ketkään muut yhteensä! KOSKA MULLE JÄÄ VASTUU TILAISUUKSIEN ONNISTUMISESTA! Tai niin musta tuntuu. Ja eihän ne pahalla tarkota kun ne noita juttuja mulle usuttaa, mutta mä vaan räjähdän. Enkä saa unta stressin takia. Oikeesti. Nyt stressaan kaiken lisäks tätä laihdutusta ja 2468:a, mitä syön ja milloinkin ja mitä valehtelen ja kelle ja millon ja miks nii joo. Yritäpä laihduttaa sit tässä samalla kun on tää kaikki muu, tai itseasiassa; yritäpä tehdä toi kaikki samalla kun laihdutat.

Hyvää yötä, mä meen lukemaan siihe fakin kokeeseen tai sitte tappamaan itteni...





No ei nyt sentään.