En tullu kertomaan sitä, että mulla menee vieläkin huonosti, tai sitä, että mulla on vielä syömäputki päällä: sen voitte päätellä "hiljaiselostani" itse. Tulin kertomaan sitä, kun ukki sano äsken : "Anniha se on laihtunna hirveesti!" Johon tokasin että "Enpäs." Hää jatko "No joo joo, kyllähän tuon nyt huomaa iha selvästi!", johon isä : "Noo, kun se on ny alkanu lenkkeilee enemmä." johon minä : "Joo, mä meen käymään ylhäällä..." Joku siis huomaa. Mutta mä en halua että ne huomaa NYT. Ei vielä, kun mulla on neljätoista kiloa pudotettavana, ei nyt!

Huomenna alkaa taas kerran uusi elämä. Huomenna on 800. Sitten 200. Sitten 400. Nyt mä taas pystyn tähän, ei enää yhtään hukattua kierrosta!