you make me dance like a fool, forget how to breathe

No nyt on ollu täällä päässä vähän hiljaista. Se johtuu siitä kun mulla on kaveri yökylässä, itseasiassa perjantaihin saakka:)

Kerron vähän eilisestä, se oli kuitenkin aika mullistava päivä.

Koulussa oli siis liikuntapäivä ja me mentiin sitten laskettelee J:n ja P:n kanssa. Oli kiva päivä ja päätettii et tytöt tulee meille sit sieltä rinteeltä ja P lupas leipoo pullia ja sillee. Oli sit hirmu kivaa ja rentoo ja tällee, mut sit keskustelut käänty ikävään suuntaan ja lopulta J itki ku sai kuulla multa mitä sen tosi hyvä ystävä kieroilee sen selän takana, musta J:n nimittäi piti saada tietää ja niin se myöhemmin iteki sano. Sit meillä fiilis meni vähä erilaiseen suuntaan ja J ehotti että me kaikki kirjotettas mitä meiän päässä liikkuu. Se johti tunnin kirjeen kirjottamishetkeen joka oli tosi uniikki ja herkkä. Sit me lähettiin ulos ja puhuttiin kaikesta. P ja mä sairastettiin viime syksynä samaan aikaan (ja tavallaan yhessä) syömishäiriötä, mä ensin hetken anoreksiaa, P bulimiaa, sit mä BED:iä. Puhuttiin meiän kaikkien kokemuksista ja sain tietää et J:lläki on ruuan kanssa paljo isompia ongelmia ku oon tiennykkää... Mut itkettii (iha vähä) ja puhuttii ja oli ihanaa ja nyt on ollu kevyt olo, en oo enää niin yksin:) ♥

En uskalla kirjottaa enempää, J tulee tähä varmaa kohta. Sori sekavaa tekstiä, oon iteki sekava. Mut löysin P:n uudestaan, se on maailman ihanin ja se on ainoa joka voi täysin tietää miltä musta tuntuu. Niin ja tietysti suurin osa teistä:)