Kesken ahmimiskohtauksen (tai kohtauksien) pysähdyin itseasiassa miettimään että mikä se tunne on kun pitää vaan syödä? Mitään maistamatta, mistään nauttimatta, pitää vaan syödä? Tää on niin hullua ja niin väärin.
Oon päättäny että ensitöikseni syksyllä haen apua. En kestä enää yksin. Lupasin itelleni jo viime keväänä, että jos en oo saanu kesän aikana korjattua itteäni, haen vihdoin apua ja nyt olen päättänyt tehdä sen.
En oo luovuttanu, en, mutta tarviin nyt oikeesti jo apua.
Voi sua :(... Toivotaan että saat apua joka oikeasti auttaa! Voimia <3
VastaaPoistaTodella paljon tsemppiä, teit oikean päätöksen♥ kaikesta ei tarvitse selvitä yksin, kun uskaltaa ottaa avun vastaan on kaikki helpompaa :)♥
VastaaPoistaAamua uutta, toiveikasta, Anni.
VastaaPoistaToivottavasti sait nukuttua yön (vaikka täydenkuun seuduilla vielä liikuttiinkii, muistaakseni).
Sie oot urhea. Miksi tarpoa yksin, kun kerran lukuisia mahdollisuuksia on etsiä ja saada tukea ja apua. Musta oot ihan oikeassa, olet tärkeä ja kallis, ja elämää on eessä vaikka ja kui. Niihässitä sanotaan jotenkii tällä ajatuksella että "itseään on ensin opittava rakastamaan, ennen kuin voi rakastaa muita". Oo kiltti ja hyvä itselles! Zemp-zemp!
Ainii saako makean makuinen tai rasva tai jokin muu laukastua sussa syömisen? Vai nälkä?
Muthei, sussa on potentiaalia! Vaikka ja mihin!
-äm-
Anonyymi: kiitos♥ toivotaan:)
VastaaPoistaSkinnyemily: :) kiitos kommentista, toivottavasti päätös tosiaan osoittautuu oikeaksi :)
♥
äm: kiitos piristävästä kommentista, yritän kovasti olla kiltti myös itelleni:) jajoo, en oikein tiiä mikä sen käynnistää... ehkä joku makeanhimo josta sitte lähtee kontrolli kokonaa... nälkä tietysti myös. en oikein tiiä. ne on semmosia asioita mitä voisin jonku ammatti-ihmisen kanssa miettiä, että miks toimin miten toimin:s
:)
Hyvä päätös, että haet apua. Aina ei tarvitse jaksaa yksin ! Paljonpaljon voimia ihana anni ♥
VastaaPoista