next few days are gon' be tough

Kuunnelkaas tätä.

1.2.2011 tiistai, 400kcal päivä ELI tänään.

klo 8-14.30 koulua, mm. 3 eri englannin koetta: iso koe, kuuntelukoe ja luentun ymmärtäminen
15.30- 18.00 näytelmäharjoitukset seukkarilla
19.00 -> lukua kemian kokeeseen

2.2.2011 keskiviikko, 600kcal päivä

klo 8-14.00 koulua mm. kaks tuntia saksaa ja kemian koe
14-16.00 musiikkiopistolla harjoittelemassa kappaletta ensi viikon konsertiin
illalla vuorosanojen harjoittelua lauantain isoshommiin ja sunnuntain omiin teatteriharkkoihin sekä pianon soittoa

3.2.2011 torstai, 800kcal päivä

9-14 koulua (ei mitään kamalaa)
14-16.30 ehdin käydä kotona
17-18.30 musiikkiopistolla, ensin teoriaa, sitten pianoa ja sitten vielä vähän teoriaa

4.2.2011 perjantai, 200 kcal päivä

klo 8-11 koulua: tupla liikunta & matikka
11-> bussikyyti läheiseen kaupunkiin jonka lukioon meen tutustumaan
16.30-> kotiin
illalla vuorosanojen opettelua lauantaille ja sunnuntaille & pianon soittoa

5.2.2011 lauantai, 400kcal päivä

isosjuttu klo 8.30 - 20.15
(tuo kalorimäärä ei tuu jäämään noin alhaiseks)

6.2.2011 sunnuntai, 600kcal

- teatteria 4h
-pianoa

7.2.2011 maanantai, 800kcal
klo 9-15 koulua
16.45 piano
17.30- 19.00 teoria

8.2.2011 tiistai, 200kcal

-normikoulupäivä
-isoskoulutus 1½h & hartauksen pito sielä

9.2.2011 keskiviikko, 400kcal

-normikoulupäivä
-pianon soittoa epätoivosesti

10.2.2011 torstai, 600kcal

-normikoulupäivä
-pianokonsertti illalla

JA SITTEN PERJANTAINA 11.2.2011 SAAN VIIMEIN HENGITTÄÄ
Aika ihanaa että se on just se 800kcal päivä=) saan vähän hemmotella itteäni sitten:)


Joo, en tiedä kuulostaaks moinen päiväohjelma kenestäkään muusta kamalalta, mutta kun tuo on vielä noin 200x pahempaa käytännössä, kun tuollai kirjotettuna. Esim sekin, että nyt mun pitäis supernälkäisenä ja väsyneenä alkaa lukea kemiaa, josta en tajua mitään ja jonka tunneilla en oo kuunnellu ties kuin pitkään aikaan ja ääääääääääääääääääääääääääääääääääääää!!!
Äiti sano että mä oon tyttö joka ei osannut sanoa ei. Ja se on totta. Mä kasaan noita vitun paskoja aina mun niskaan kun en osaa olla miellyttämättä ihmisiä. Jonku tarvii vaa kysyä et Anni haluutko ottaa tän isoimman roolin, haluutko kaikki paineet harteilles tästä, haluutko hoitaa tän ja tän ja tän tuolloin ja tuolloin ja mä vaa nyökyttelen innokkaasti että Kyllä haluan, kyllä.
Tänäänkin koululla tuli käytällä tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja vastaan ja sano että ois kokous perjantaina klo 11, eli sillon ku en pääse. Sit sanoin että en pääse ja se sano et okei, ei se haittaa, muut kertoo mitä tehään ja Anni tottakai, sähän sit juonnat kaikki noi ohjelmat ja bla bla bla. Yritin sanoo et "No mitä jos jäisin näistä juhlien järjestelyistä kerrankin pois, kun mulla tulee olee tosi tiukka kevät kaikkien noiden teatterijuttujenkin kaa ja sillee" nii hää tuumas: "Sullehan ei tarvii ku antaa vuorosanat käteen opeteltavaks ja sä meet lavalle millon vaan" ja sit hää iski silmää ja poistu. Mä jäin paikalle sillee "Mut, mut.... Okei, no katotaan sitä sitte...."

Ja onha se totta, mä tykkään olla spotlightissa, tykkään huomiosta, tykkään juontaa ohjelmia satapäiselle yleisölle ja esiintyy niissä, tykkään päästä ääneen, MUTTA mä stressaan noita juttuja aina enemmän kun kukaan muu tai ketkään muut yhteensä! KOSKA MULLE JÄÄ VASTUU TILAISUUKSIEN ONNISTUMISESTA! Tai niin musta tuntuu. Ja eihän ne pahalla tarkota kun ne noita juttuja mulle usuttaa, mutta mä vaan räjähdän. Enkä saa unta stressin takia. Oikeesti. Nyt stressaan kaiken lisäks tätä laihdutusta ja 2468:a, mitä syön ja milloinkin ja mitä valehtelen ja kelle ja millon ja miks nii joo. Yritäpä laihduttaa sit tässä samalla kun on tää kaikki muu, tai itseasiassa; yritäpä tehdä toi kaikki samalla kun laihdutat.

Hyvää yötä, mä meen lukemaan siihe fakin kokeeseen tai sitte tappamaan itteni...





No ei nyt sentään.

Herkuton Helmikuu

Herkuttoman helmikuun aikana

• en syö mitään herkkuja

• en syö jogurttia enkä leipää

• teen 30 vatsaa aamuisin ja iltaisin

• harrastan vapaa-ajan liikuntaa vähintään 5 tuntia viikossa

• teen jonkinlaista lihaskuntoa vähintään kerran viikossa

• noudatan 2468-dieettiä

• painan 28.2.2011 korkeintaan 65 kg
  

pikapika;p

Tää 2468 tulee olee ihan helvetin vaikee. Oivoi. Varsinki näin kiireisellä viikko-ohjelmalla ja näin vähillä yöunilla. Mut taistelen tän 2468:n läpi sen seittemän kertaa, mitä se mahtuu tähän helmikuuhun. Vaikeeta siis on ja tulee olee, mut toivottavasti myös sen arvoista:)
Ja ainakin helmikuun lopussa tiedän, että olenko valmis niin tiukalle dieetille kuin ABC, vai siirränkö sitä vielä tuonnemmas tulevaisuuteen.

200

Tänää alko 2468, jos joku sitä ei mun toitottamisen jälkee oo kuullu:D En oo vielä syönyt mitään ja ollaan jo iltapäivän puolella, ni joo, mua vaa mietityttää että mitä mä uskallan syödä. Ajattelin että tunnin päästä, ennen musiikkiopistolle lähtöä, syömn Knorrin porkkanakasvissosekeittoa, jossa on vain 55kcal/ 250ml eli muistaakseni (ja mun matikalla) n. 20kcal/100ml !!!
Eli sit syön varmaa sitä kohta ja sitte illalla omenan eli jonku 60kcal?
Koulussa saan nykyään taas muutaman huolestuneen katseen "Ei mulla oo nälkä"- tyyppisten lauseiden jälkeen. Tosin niidenhän se pitäis tietää mitä se tarkottaa... Että mä laihdun, musta tulee kaunis joka tekee niistä läskejä. Noei, vitsi vitsi.=D

Eilen illalla (kun en vittu saatana perkele taaskaan saanut unta-.-) mietin jotain sopivaa palkintoa kun oon vähän laihtunut:) Sitten tulin siihen tulokseen, että okei, sitten kun vaa'assa koreilee luku 64kg, saan mennä kampaajalle ja ottaa uuden permiksen ja leikkauttaa myös jonku kivan otsatukan ja sillee ja jippii!:-) Ku kävin kampaajalla viimeks heinäkuussa:'D

Nyt taidan mennä vähän nukkumaan, ennenkun meen taas 'opiskelemaan' vähä lisää. Wuhuu. Voi ku joku aina välillä muistuttais mua, että miks vitussa myin sieluni kolme vuotta sitten karkkipussista=(
Eli toisinsanoen, äiti lupas ostaa mulle karkkipussin jos alotan pianon soiton ni mähä alotin:D:D (oisin kyllä varmaa alottanu joka tapauksessa mut silti:< ) Nii ja nyt valitan tänne ku en minnekää muuallekaa voi. Voitteko säälii mua! :

• en nuku yöllä oikeestaa ollenkaan
• aamulla herään, teen vatsoja, kuolen nälkään, teen aamutoimet ja lähen kouluun
• koulu on perseestä ja mulla on koko ajan nälkä
• pääsen vähä vaille kolme kotiin
• oon vajaa puoltoista tuntia kotona toimettomana (koska oon yksinkertasesti liian väsyny lähtee lenkille, saati lukee kokeisiin / tekee mitää muuta hyödyllistä)
• lähen musiikkiopistolle
• mulla on 45min pianotunti, jossa ahistaa olla kun en osaa mitää
• 1½ tuntia musiikinteoriaa, johon en jaksa keskittyä ja jota en siks osaa ja joka on sitte yhtä tuskaa
• tuun kotiin puol kaheksan, raahaudun yläkertaan, teen läksyjä ja luen englannin ja kemian kokeeseen

Miks maanantait on tämmösiä?

Tuntia myöhemmin:
Hupsista, söin sitte semmosta patajuttua ton omenan sijaan....................... Ja vähän aikasemminkin kun mitä piti, mutta ei se mitään, tää vaa tarkottaa sitä, etten saa syödä loppupäivänä mitään.

partyparty!

Turha(mainen) pikapostaus: MUAHHAHAHAHAHHAHAAAAAA yks meidän koulun (ja kaveriporukoiden) superihkutähti on lihonut! Oon iha karsee ihminen ku tuun hyvälle päälle tämmösestä, mut tässä muutama puolustus.
1. tää kyseine ihmine on ihan hirvee ämmä. Se viettää mm. päivänsä kattelemalla muita nenän vartta pitkin eikä suostu enää edes moikkaamaan entisille niin hyville ystävilleen uusien parempien tullessa tilalle
2. hää on niin täynnä itteesä että huhhuh, ja vaan siks kun sattuu näyttämään ennemminkin 20 ku 16 vuotiaalta
3. tää naikkone ryyppää ja juhlii joka viikonloppu ja vetää kaikenmaailman pizzoja ja vaikka mitä ja on aina silti ollu langanlaiha
4. muutenkin ollaan kavereiden kanssa puhuttu, että voi että, sitte kyllä nauretaan paskasesti ku hänen korkeutensa ja tämän jenginsä viikonlopun viettotavan alkaa huomaamaan vyötäröltä = KALJAMAHA, BIAATCH

Oisko kannattanu jättää pari pulloo korkkaamatta, tytöt? (pst, tää kuva ei sit liity niihi mitenkään.)

Titityy, mun piti olla jo nukkumassa. ;p Itseasiassa kävin jo onnellisena nukkumaan tunti sitte, mutta kauaa en saanu tuhista ku Maailman sota kolmone sytty taas tuossa naapurihuoneessa, kun äiti kävi vähä "neuvottelemassa" pikkuveljeni kanssa nukkumaan käymisestä, tai edes koneen sammuttamisesta, että minä saisin nukkua ees rauhassa. Mut ei niin ei. Nousin sitte reippaana koululaisena sängystä, otin messiin saksan lukukirjan ja avasin koneen. Lukukirja jäi sit tuoho koneen viereen pöydälle:'D

Joo, nyt taidan ihan oikeesti sammuttaa taas koneen ja sitte lukasta tuon saksan kappaleen & sanat kertaalleen läpi, kun nyt kerta oon ylhäällä.

Hyvää yötä♥ ja tosi ihanaa alkavaa kouluviikkoa... ;p

my whole life waiting for the right time, to tell you how i feel

Katoin äsken elokuvan nimeltä Poika raidallisessa pyjamassa. Oli sinänsä helvetin huono leffavalinta, kun ottaa huomioon miten paljon mua muutenkin ahdistaa "oleminen" ja varsinkin sit se kuolema. Pohdin liikaa kaikkea tosi hengellistä, onko Jumalaa, onko tän elämän jälkeen mitään, mitä vaaditaan että pääsee taivaaseen ja varsinkin mietin sitä, miten hauras ihmiselämä ylipäätään on. Kuolema odottaa valitettavasti meitä jokaista ja meidän elämä voi olla kiinni yhdestä harha-askeleesta vaikka portaikossa. Joskus pysähdyn miettimään, että onko tää sen arvoista, että murehdin jotain mun mahaa, kun ihmisiä kuolee joka päivä nälkään ja ties mihin, niin paljon pahaa tapahtuu, että mun ongelmat vaikuttaa maailman turhimmilta ja vääriltä: en mä saa murehtia mitään tällästä kun mun asiat on paremmin ku varmaan 80%:lla maailman ihmisistä!
Valitettavasti kuitenkin meillä jokaisella on meidän oma todellisuus. Toisilla se on sitä, että selvitäänkö päivästä elossa, jossai Afganistanissa, mut mulle se on sitä, kun yritän miellyttää muita ja elää mahdollisimman hyvin, näyttää hyvältä, saada hyviä numeroita koulussa, olla kiva ja miellyttävä ihminen, löytää elämän kumppani joku päivä, hankkia hyvä työ... Tää on meidän todellisuus, kuolee ihmisiä tai ei.

Kauheen raskaita ajatuksia synkistämään sunnuntai-iltaa...

Huomenna alkaa sit taas koulu. Keskitysleiriks sitä tosin tuskin enää kehtaan nimittää, nyt kun taas tuli muistutettua mieleen, mitä se oikeasti tarkoitti 5,3 miljoonalle ihmiselle vasta jokusen vuosikymmentä sitten...
Huomenna alkaa sit myös 2468-dieetti. Ja ylihuomenna Herkuton Helmikuu. Tätä on ooteltu!
Tänään oon syöny taas aika reippaasti, lähinnä siitä syystä, ku sit kuukauteen en voi enää syödä oikeestaan mitään, mut kävin mä sentään tänään lenkillä ekaa kertaa pariin viikkoon(:

Ei tästä kyllä tullu yhtään kivempi postaus ku tuosta aiemmasta:-( Oon synkkä ihmine hei.