J tosiaan tuli meille ennen kuutta, kateltiin yhdessä raketteja klo 18:00, kun meidän pihalta tultiin perinteisesti ampumaan raketit koko naapuruston voimin:-) Uuden vuoden aatto on lähestulkoon ainoa aika, kun kaikki naapurit hengailee yhessä ja se on ihan jees että ees sillon;p
Sit me tultiin tähän meille, laittauduttiin iltaa varten sellasella hitaalla temmolla ja puoli-innolla;D Laittautuminen on kivaa, meikkaaminen ja hiusten laittaminen, vaikka ei sitä laittautumisen syytä niin kamalasti odottaiskaan. Sit me lähdettiin kymmeneltä kävelee pari sataa metriä sinne M:n luokse ja siellä odottikin pikkasen erilaiset bileet ku odotettiin: ensimmäine juttu, mitä nähään tontille astuessa on meiän kaks jätkäkaveria aika älyttömän huonossa kunnossa polttelemassa jotain ja J sit kysy että "Mitä sie oikei poltat? Mitä tuo poika hei on?", siinä vaiheessa aattelin et ne on tyylii jottai huumeita jostain löytäny mut ei nyt sentään. Se oli vaa jotai vähä epämäärästä tupakkaa jostain ulkomailta. No, sit mentiin sisälle ja siinä tulee meiän kaveri heti toivottaa meiät tervetulleeks ja kertoo ketkä on kännissä ja ketkä jotai vähän sinne päin ja että laimeeta on. Ja sit S vielä sano että M sano et meiän pitää lähtee, se on pahalla päällä eikä tykkää tästä menosta yhtään. Me sit katottiin J:n kanssa toisiimme silleen, okei, mitä vittua, ei tän tämmöne ilta pitäny olla?
Tyttö mun luokalta halaili pönttöä koko illan ja yritti oksentaa sormien, lusikan ja hammasrharjan avulla, sit pari kiekkopoikaa kanteli sitä ympäritaloo vessasta toiseen (ihanku se asiaa auttais) ja mikä tässä oli säälittävää ja ihmeellistä oli se, että se oli kehannu vetää tommoset överikännit M:n luona, jossa meno oli aika älyttömän laimee loppupelissä. Musiikkia kukaa ei tajunnu laittaa enää päälle sen jälkee ku M:n porukat oli soittanu sille ja se piti sammuttaa, juomat oli loppu (mähän en jois kuitenkaa mut silti), toiset nuokku jossai, toiset oksenteli matoille ja loput (mm. minä, J ja moni muu) oli sillee "Huuuuuuuuuoh, mitäs kello on?".
Loppuje lopuks meiät heitettiin M:n luota ulos yheltätoista ja sit me lähettiin P:n luo ja sieltä ois pitäny mennä R:n luo, mut mä ja pari muuta oltii saatu tarpeeksemme ja kadottiin siitä sitte 23:50 ja juostiin läheiseen rantaan kattomaan kaupungin ilotulitusta:p
Loppujen lopuks eiline joka tapauksessa oli ihan jees, sit ku J tuli meille vielä yöks ja istuttiin kaks tuntii keittiössä, syötii kevyt ilta/yöpala, juotiin teetä ja juteltiin:-) Oli ihanaa. Mun puolesta koko uus vuos ois voinu olla tuommone, mä oon semmone kotikissa, tykkään ku on löysä huppari päällä ja teekuppi ja hiljasta ja saa vaan jutella jonkun kanssa ja antaa kellon tikittää. Mutku me ihan tosissaan ajateltiin, että siellä M:n luona me kateltais telkkaria, kokkailtais, juteltais, laulettais ehkä singstaria, valettas tinoja, semmone "rento koti-ilta" vaan vähä isommalla porukalla=) Se ois ollu kivaa. Mut ei, ku herrojen (ja osan neideistäki) pitää saada alottaa uusi vuosi muistamatta siitä mitään, ja nukkumalla 00:00:n yli. Hyvä heille.
Okei, ei ollu kovin lyhyt selostus;p Pointti oli kuitenkin se, että ei se nyt niin kamalaa ollutkaan;D
Tänää mä oon syöny aika tuhdisti, tai turhan tuhdisti, mutta en haluu ajatella sitä niin. Nyt jos annan itteni uskoa niin, ni tää alkaa menee ihan päin persettä. Viime vuonna tein sen virheen, että annoin ensimmäisen epäonnistumisen pilata koko loppuvuoden kun lakkasin uskomasta itteeni!!! EI KÄY. Ja ei se nyt niin paha oo jos aamupalan lisäks oon syöny puolikkaan kanafetasalaattipizzarullan, pari palaa taatelikakkua ja joulutortun. Ja sit en syö enää tänään mitään, lupaan! Ei oo paha:<>!)
Niin joo, ja mihin toi otsikko liittyy, nii on se, että mä oon erittäin kettuuntunu mun "parhaaseen ystävään" äRrään. Kun me eilen tultiin sinne M:lle, suunnillee eka asia minkä hoksaan, on R lirkuttelemassa sen jollekki exälle ihan huppelissa, vaikka se on vittu mulle paasannu vuoden mite se on turha jätkä se S, ja mite ei saa juoda ja vittu joo. Meillä on R:n kaa muutenki nii vitun vaikeeta aina välillä!! Me ollaan ku joku vanha aviopari, ihan oikeesti. Meiän riidat nimittäi on sitä luokkaa. Mä en eilen suostunu kattoo sitä silmiin kertaakaa eile ja ku oli kulunu joku reilu tunti, se sitte huomaskin sen ja pahotti mielensä. Musta se tuntu vaan niin hyvälle, olla ilkee!!! Mä haluun että se riitelee takas, mä haluun tapella sen kanssa kerran ees kunnolla ja oikein sanoin, koska tää meidän ystävyys on niin vaikee ja vaikeesti ymmärrettävissä ja arrrgh. Tykkään tehä sen mustasukkaseks:) Esim ku se nyt kaveeraa yhen mun entisen hyvän ystävän kanssa ja se vituttaa mua ku ne on jotku saakelin paita ja peppu, ni nyt puhun R:lle tosi paljon mun uudesta ystävästä V:stä, että R:ää vituttais. Muhaha, oonpas kiva.
