Jee, viimekesän rippimekko ei mahu tissien kohalta kiinni.

Muutenki oon ollu tänää nii läskin ja ruman näkönen ja vielä kunnon laiska paska ettei mitään rajaa.

Huomenna on viimeinen koulupäivä tai itseasiassa siis vain todistusten jako, ja jos voisin, jättäisin välistä senkin. Olen kuitenkin vain vitun ruma enkä edes mahdu mekkooni, kun taas kaikki muut säteilee ja on tosi kauniita. Vi-tut-taa.

Oikeesti nää on niitä päiviä kun vihaan itteäni _niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin paljon_.

Jos jotain hyvää tästä päivästä pitää keksiä, on se, että sain miun juomat (jes!) ja sit että huomenna illalla juhlitaan! Sunnuntaiaamua en niin älyttömästi sitten odotakaan (enkä muutenkaan koko sunnuntaita kun on luvassa pelkkää siivousta ja ties mitä paskaa) ja sitten ens viikolla aloitan kovan laihdutuksen, miulla ois ens viikon alusta kaks viikkoa aikaa laihtua jokunen sentti ennen Lontoota. Lontoo on sitte myös oivallinen paikka laihutukselle kun vaa kävellään koko aja ym ja sit ku en syö herkkujakaa ja näin. Ja siis tosiaa ens viikolla en sitte suostu olee yhteyksissä miun "kavereihin" enkä kehenkään, tarviin omaa aikaani.

Tuntuu kun en tuntis enää itteäni ollenkaan. Tarviin jotai aikaa löytää itteni taas. Tai jotai semmosta.

Nyt lähen saunaan ja tän illan projektina on yrittää loihtia miusta jonkun näkönen huomiseks. Niin joo ja tungen huomenna sen mekon päälle heti aamusta ja sit katotaa pystynkö hengittämään saati syömään mitään koko päivänä.
Minuu vaan hävettää, ei tässä näin pitäny käydä! Sen mekon piti olla miulle liian suuri, miun piti pienentää sitä ennen kevätjuhlaa! ... nyt tarvihtisin jonku lisäkaistaleen jolla saisin miun liian isot tissit survottua liian pieneen mekkoon.