Tätä on niin ihana laulaa, vaikkei nää sanat mulle paljoa merkitse omien kokemuksien kautta. Rakastan tätä Amanda Seyfriedin ääntä♥
Loma on alkanu kiireisissä tunnelmissa tänään. Ennen kahtatoista olin tänään jo siivonnut oman huoneen, käynyt lenkillä ja suihkussa sekä laitellut pyykkejä kaappeihin. Kolmesta kuuteen mulla oli vauhdikkaat teatteriharkat, joissa tehtiin sellasta aika liikunnallista tanssia meidän tulevan näytelmän alkuun, 1½ tunnin ajan ja oli oikein mukavaa ja rentoa. Teatterissa mulla on paljon sellaisia ihmisiä, jotka pitää musta just tällaisena mitään muuttamatta, ja teatteri on jo neljän vuoden ajan ollut mulle muutenkin kuin toinen koti. Puol seittemästä kahdeksaan olin sitten kirkossa laulamassa joululauluja parin kaverin kanssa ja samalla keräilin kolehtia. (Kuuluu siis isoskoulutukseen...) Oli tosi ihana olla siellä kirkossa ja laulaa kaikkia joululauluja, joita aina pienenä hoilasin sydämeni kyllyydestä. Tuolla kirkossa tuli ensimmäisen kerran semmoinen oikea joulumieli ja semmonen rauhallinen olo. (:
Kotirintamalla on tänäänkin ollut ihan kamala päivä. Mun perhe on vaan huutanu ja kiroillu ja kiukkuillu toisileen kello kymmenestä aina siihen asti kun puol kolme lähdin teatteriin ja varmasti vielä sen jälkeenkin. Välillä musta tuntuu, että oon tässä taloudessa ainoa täysjärkinen paitsi että en tietenkään ole. Mulla on 13-vuotias pikkuveli, joka on aivan toivoton tapaus, äiti, isä ja kissa ja koira. Mun pikkuveli, sanotaan vaikka Timi, on niin kakara kun olla ja voi, se ei osaa mitään paitsi kiukutella ja huutaa äidille miten kaikki on sen vika. Timi on jotai ihan uskomatonta, ei sitä voi edes selittää. Välillä inhoon sitä niin paljon. Timi on syy, että joudun olemaan vahvempi kun mitä olen. Timi saa äidin itkemään ja isän huutamaan, mulla ei ole muuta mahdollisuutta kun käyttäytyä mahdollisimman hyvin pitääkseni perheen kasassa. Musta tuntuu, että jos mä vielä sysäisin äidin niskaan mun ongelmat kaiken tän muun paskan lisäks, mitä meiän perheessä tapahtuu, se ottas ja lähtis. Se jättäis isän, mut ja Timin tänne kun nallit kalliolle. (Onpas tyhmä sanonta. ) Joka tapauksessa joudun tekemään ihan älyttömästi kotona hommia ja kaikki on aina mun syy, kun mä oon niin paska, ja mä en saa koskaan valittaa mistään ja argh. Joo, parempi kun lopetan tän vuodatuksen tähän. Pointti oli se, että oon vitun väsynyt tähän touhuun.
Mut on siinä tietty hyväkin puoli, että mun ongelmat on ne, joita ei enää kukaan ajattele: nimittäin kun äiti huolehtii sitä, miten laiha poika Timi on ja miten se ei syö, kukaan ei huomaa vaikkahan tässä laihtuisin 15 kiloa! Jep, jättäkää vaan mut huomiotta, mä kyllä käännän sen itelleni sopivaks asiaks.
täsä me.
Heis kukkuu, minä menenki nukkumaa.
