5.2.2013

you could be happy

Tiiän ettei tätä enää kukaan lue, mutta tuntuu hyvältä tehdä tää postaus ku on tavallaan selvinnyt tästä asiasta voittajana.

Nykysin kun ajattelen vanhaa elämääni, mitä tää blogi edustaa, on uskomatonta että se on voinut olla näin vaikeeta joskus. Ja tää <-, että oon oikeesti voinut painaa 75 kiloa, enemmänkin. Pahimmillaan muistaakseni 79. Se ei voi mennä jakeluun, ei tänä päivänä kun painan parhaana päivänä 66 kiloa ja paino vaan koko ajan putoaa kiireisen elämäntavan ja oikeiden valintojen myötä.

Joskus kymmenen vuoden päästä kun luen tätä blogia uudelleen, asia tuntuu vielä käsittämättömämmältä.

Onneksi tää on enää kaukainen muisto ja haamu. Syömishäiriöhelvetti ja masennus, itseinho.

Jos joku toinen, joka elää tuota paskaa nyt, mitä itekin oon elänyt, lukee tätä nyt, en voi sanoo siulle muuta kun että voimia ♥ Ja että hyväks se muuttuu.

<3:lla, sama, vanha-uusi minä.


18.7.2012

Se on jännä mite sitä tietää ettei voi elää elämäänsä täysillä ennenku näyttää tasan siltä miltä haluaa. Sen koko ajan tietää, muttei silti halua muutosta tarpeeks tehäkseen asialle mitään. Esimerkiks maanantaina oli hauskaa ku tie vei vähän teille tuntemattomille mut ois ollu vielä hauskempaa jos oisin eri kokoinen, koska sit voisin tehä mitä vaan. Vielä mie todellaki maailmalle persettä tässäki suhteessa näytän, vielä joku päivä mie jaksan vaa laihuttaa koko ajan niin kauan että ne tulokset näkyy eikä vaa sillee et pari päivää oon iha jeejee laihuttamine on jees ja sit syön pizzaa

14.7.2012

do you have to make me feel like there's nothing left of me?

Se tunne, mikä syntyy siitä, että jätkä johon ite on ihastunu, tykkää kaikista kaverin facebookkuvista jossa hänen reenattu vartalonsa ja isot tissinsä pääsevät oikeuksiinsa, on suuri ja aika kantava motivaation lähde omaan ulkonäön muodonmuutokseen: "Joku päivä näytän itse vielä tolta, ja sitten, ehkä sinä päivänä, jätkät alkaa viimeinkin tykkäilee miunki kuvista."
Samoin minuu motivoi ajatus syksystä ja kotibileistä, joihin ostan kauniin ja vartalonmyötäisen mustan pikkumekon, jossa kaikki näkevät uuden ja kauniin vartaloni ja voivat ajatella "wau, mikä muodonmuutos" ja mielessään muistelevat viime syksyä jolloinka kuvailivat minua mieluummin sanalla norsu. Mikä siis ei ollut mukavaa. Jospa se viimein muuttuisi?

11.7.2012

:)

En muista mitä, ja millon viimeks oon tänne kirjoittanut mut miu vaa teki mieli tulla tänne kirjottamaan taas jotain. Tai itseasiassa oon harkinnu alottavani taas bloggailun tännepäin uuestaan aktiivisemmin (vaikken kyllä tiedäkään lukeeks tätä enää kukaan, mutta kirjottaahan voi myös vain itelleen eikös:p).
Jokatapauksessa, aattelin kertoa että painan nykysin jotain sielä 67,5kg hujakoilla!:-) Se on miu mielestä aivan mahtavaa ottaen huomioon et tuommosta lukua ei näillä suunnilla oo näkyny sitten kasiluokan :p Toisaalta taas oon vähän pettyny esim siihen että viikon takasen rippileirin aikana en laihtunu kiloa, vaikka niin toivoin aiemman kokemuksen perusteella. (aiemmilla kolmella leirillä oon aina laihtunu 1kg/leiri)
Lisäks oon nyt vajaan kahden viikon päästä lähössä kaverini luokse Saksaan melkein kolmeks viikkoa ja olin toivonut laihtuvani vielä vähän ennen sitä matkalle lähtöä... Toisaalta taas jatkan sitä semmosta lenkkeilyä ym "laihutusta" vielä sielläkin päässä ni en sit tiiä, eipä sillä kai oo väliä miltä näytän :D Sitä paitti tiiän et ne ihmiset pitää miusta just tasan tarkkaan sellasena mitä oon nyt, ja oon itseasiassa melkein 10 kiloo laihempi siitä mitä ne miut viimeks näki ni se on jo varmaan tarpeeks vaikuttavaa heiän mielestä ;)
Eikä miulla oikeesti oo enää mitään tarkkaa "laihtumisaikataulua" tai mitää muuta älytöntä, ainoo päämäärä on et viimeistään wanhoihi mennessä oon semmone ihana, hoikka, onnellinen, noin viitisen kiloa laihempi ;)
Mut kuha oisin ees hyväkuntonen ja onnellinen ja terve niin se riittäis :)

Sinänsä minuu pelottaa alottaa taas kirjottaa tämmöstä blogia jos syöksyn taas väärille poluille. Oon nimittäin nyt ainaki 99% parantunu syömishäiriöstä ja oon aika onnelline ym ja laihutan terveellisesti ja järkevästi ym.
Noh, katotaan mitä teen jatkossa tän blogin kanssa, i'll go with the flow tai semmosta ;) :D

Yks semmone juttu josta oon hirveen onnellinen, ja johon tuo uus blogin nimikin viittaa on, että pystyn taas juoksemaan!!!!♥ Siitä oon sanoinkuvaamattoman onnellinen :_)

Nyt ei tässä sen enempää, on juttuja tekemättä ja kute tääläpäi sanotaa "pannu jumissa". Heiba♥

10.3.2012

fifteen to eighteen

Päivä 15: Oletko kasvissyöjä? Jos olet, onko lihasta luopuminen auttanut sinua painonhallinnassa?
Jos et ole, oletko koskaan harkinnut kasvissyöjäksi ryhtymistä?
Olen semivege ja silloin kun jätin punaisen lihan pois, tein sen myös laihdutuksen takia. Alkuun se kai auttoikin mutta nyt olen jo niin tottunut ruokavaliooni etten tiedä vaikuttaako kasvissyönti enää mitenkään mihinkään. Voihan se tosin olla, että olisin tätäkin tukevammassa kunnossa jos punaista lihaa söisin.

Päivä 16: Milloin sait ensimmäisen kerran päähäsi pudottaa painoa?
Seiskaluokalla ihan tosissaan ensimmäisen kerran. Silloin painoa oli kertynyt vähän enemmän pituuskasvun loputtua ja en muutenkaan pitänyt vartalostani.

Päivä 17: Lempiruokasi?
Syön oikeastaan melkeinpä mitä vain, lempiruokaa on sen takia vaikea sanoa.

Päivä 18: Mikä ruoka on paheesi?
Herkut. Muun kanssa ei ole ongelmaa.

5.3.2012

and now nine to fourteen

Päivä 9: Onko sinulle kommentoitu painostasi ikävään sävyyn?
On valitettavasti. Se ei tunnu hyvältä, ikinä. Esim kun yhissä bileissä, hieman päissäni mutten tarpeeksi ettenkö olisi voinut loukkaantua, kuulin erään jätkän kuvailleen minua norsuksi, loukkaannuin siitä hirmu pitkäks aikaa tosi syvästi. Isäni myös piikittelee miuta syömisistä vaikken söis paljon ja jatkuvasti hokee että olen iso tyttö ja osan kyllä otan ihan suorana vittuiluna. Toisaalta kuulen myös kehuja kun olen pudottanut painoa (viimeks kuluneen viikon sisään mummini, ystäväni sekä yhen toisen kaverini vanhemmat ovat asiasta maininneet) ja toisinaan jopa saan kommenttia että olisin ihan hyvä näin. Valitettavasti kaikista helpoin uskoa ja kaikista selkeinpä mieleen jäävät vain ilkeät kommentit.

we♥it

Päivä 10: Mistä asiasta on ollut kaikkein vaikeinta luopua painon pudottamisen vuoksi?
Herkuista, mutta nyt olen valmis siihenkin. Oon nyt loman päätyttyä tehny päätöksen että seuraavat 90 (nyt enää 89!) päivää syön säännöllisesti + vähän + ei herkkuja = paino putoaa. Koska sitten se on tehty ja voin vihdoin jättää tän taakseni :)

Päivä 11: Kenen blogi inspiroi sinua kaikkein eniten elämäntapamuutoksessasi ja miksi?
Kaikkien painoa terveellisesti ja iloisesti ja "hitaasti mutta varmasti"- pudottavien blogit :)

Päivä 12: Mitä syöt yleensä?
Aamupalaks leipää ja/tai jogurttia. Jatkossa puuroa. Sit saatan koulussa syödä välipalaks hedelmää/pullaa tms/sämpylää/muksun ennen tai jälkeen lounaan. Sit iltapäivällä syön yleesä välipalan tai päivällisen, riippuen lounaan rakenteesta ja sit viel iltapalan. Ongelma on lähinnä se ku viimeaikoina oon syöny noitte lisäks esim karkkia/suklaata.

Päivä 13: Pudotatko painoa terveellisin vai epäterveellisin keinoin?
Terveellisin koska epäterveellinen ei johda mihinkään. Tai okei, se johtaa siihe että päätyy taas iha sinne alkuun ja siihe kierteesee mistä oon rimpuillu nyt puol vuotta irti eli paasto/nopee laihtumine -> ahminta -> BED-hirviö nostaa taas päätäsä pystyy -> masennus, lihomine ja sit taas kaikki alusta. Eli terveellisesti koska se auttaa oikeesti ja pitää miut elossa, elinvoimaisena ja onnellisena.


we♥it
Päivä 14: Millainen on tavoitekroppasi?
Urheilullinen, hoikka muttei laiha. Timmi maha ja peppu ja reidet, mutta pittää olla myös muotoja :p

we♥it

19.2.2012

days six, seven and eight

Päivä 6: Jos ahmit, miksi teet niin?
Tätä tein ennen paljon enemmän kun mitä nykysin. Pari viikkoa sitten en ois ees osannut vastata tähän kysymykseen siks että luulin päässeeni yli ahminnasta jo kokonaan koska en niin ollu pitkään aikaan tehny. Nyt osaisin vastata tähän sillai, että ahmin kun oon ahdistunu. En vieläkää osaa käsitellä ahistavia tilanteita mitenkää fiksusti, esim tällä hetkellä minuu ahistaa sosiaaliset jutut ja oon syöny vitusti liikaa 2 viikkoa. Vihaan ahmimista, vihaan

Päivä 7: Tietävätkö vanhempasi, että yrität pudottaa painoa? Miten he suhtautuvat asiaan?
Äiti ainakii tietää ja hää suhtautuu asiaan ymmärtävästi. Äidiltä matkittua käytöstähä tää miun kriiseily painon kanssa osittain onki. Hää ku ei pidä yhtää ylimääräsestä painosta ja ei viihdy kehossaan jos on vähääkää liikaa kannettavaa painoa (ihan niinku miekin) nii hää ymmärtää. Isälle en ikimaailmassa puhuis näistä asioista. Mut joo, toisinaan ärsyttää ku äiti on yrittäny vahtia miu syömisiä ym mut nyt sillekkii on selvinny ettei ne asiat kuulu sille.

Päivä 8: Millaista liikuntaa harrastat ja miten usein?
Harrastan liian vähän liikuntaa. Osittain siks että oon laiska, osittain siks että oon kiireinen, osittain siks että oon aina kipee. Kerran viikossa käyn itämaisen tanssin kursseilla, kerran viikkoon aina ku vaa ehtii, yritän käyä uimassa. Mut oon kyl nyt oikeesti aikeissa kohottaa kuntoa + kasvattaa lihaksia ku tuntuu etten jaksa mitää ja lihaksia miullei oo nimeksikään.

18.2.2012

few more

Joo tää juttu on vähän unohtunut muiden juttujen ohella mutta vastaanpa pariin tämmöseen nyt

Päivä 3: Kenen vartaloa ihailet ja miksi?
En osaa sanoa tähän ketään tiettyä ihmistä, mut yleisesti ottaen ihmisten jotka on hoikkia ja urheilullisia. Valitettavasti tähän kategoriaan menee lähestulkoon jokaikinen hollywood näyttelijä tai laulaja tai mikä tahansa julkisuuden henkilö melkeinpä mistä päin vaan. Se on valitettavaa siksi, että se antaa nuorille tytöille kuvan ettei ne voi olla onnellisia ja menestyviä ilman unelmakroppia.



Päivä 4: Mitä pelkäät kaikkein eniten painon pudottamisessa?
sitä että epäonnistun. Tunnetta "mitä nyt kun paino on pudonnut, mitä teen nyt?". Tosin tuo tunne tuntuu nyt vähemmän pelottavalta koska olen parantunut ja 'minulla on elämä'. Ennen jarruna laihdutuksen tiellä oli osittain se, että pelkäsin päästää irti koko tästä sh-helvetistä. Jonkun aikaa se oli kaikki mitä minulla oli ja kaikki mitä tiesin. Nyt pelkään sitä että mitä jos en onnistu ja tavallaan myös sitä että "mitä jos en tykkää itestäni vielä silloinkaan"

Päivä 5: Miksi haluat pudottaa painoa? Teetkö sen itsesi vuoksi?
itseni vuoksi joo. Osittain myös siksi että haluan 'näyttää muille'. Haluan myös kuulla jossain vaiheessa nuo maagiset sanat "Anni, vähänkö sie oot laihtunu." ihan vaan jotta tiedän sen varmasti itsekin. Mutta suurimmaksi osaksi itseni ja onnellisuuteni vuoksi.



5.2.2012

second

Päivä 2:

Oletko tyytyväinen pituuteesi?
- Olen ja en. Toisinaan haluaisin olla vielä hieman lyhyempi että voisin käyttää korkokenkiä ihan ilman mitään epäilyjä siitä näytänkö liian pitkältä. Toisaalta sit taas tää 168 on just melkei ihan sopiva, ei liian lyhyt, ei liian pitkä.

4.2.2012

first


Päivä 1:

Tietosi
Ikä : 16
Pituus: 168cm
Paino: 69kg
Vyötärö: 79cm
Lantio: 89cm
Reisi: 57cm
Paitakoko: 38
Housukoko: 28w/30l
Lähtöpaino: 75-79
Tavoitepaino?: 63








kuva: we♥it

haaste

Löysin tämmösen haasteen ja ajattelin sitä nyt alkaa tekemään tästä päivästä eteenpäin (:

Päivä 1: Tietosi (Ikä / Pituus / Paino / Vyötärö / Lantio / Reisi / Paitakoko / Housukoko / Lähtöpaino / Tavoitepaino?
Päivä 2: Oletko tyytyväinen pituuteesi?
Päivä 3: Kenen vartaloa ihailet ja miksi?
Päivä 4: Mitä pelkäät kaikkein eniten painon pudottamisessa?
Päivä 5: Miksi haluat pudottaa painoa? Teetkö sen itsesi vuoksi?
Päivä 6: Jos ahmit, miksi teet niin?
Päivä 7: Tietävätkö vanhempasi, että yrität pudottaa painoa? Miten he suhtautuvat asiaan?
Päivä 8: Millaista liikuntaa harrastat ja miten usein?
Päivä 9: Onko sinulle kommentoitu painostasi ikävään sävyyn?
Päivä 10: Mistä asiasta on ollut kaikkein vaikeinta luopua painon pudottamisen vuoksi?
Päivä 11: Kenen blogi inspiroi sinua kaikkein eniten elämäntapamuutoksessasi ja miksi?
Päivä 12: Mitä syöt yleensä?
Päivä 13: Pudotatko painoa terveellisin vai epäterveellisin keinoin?
Päivä 14: Millainen on tavoitekroppasi?
Päivä 15: Oletko kasvissyöjä? Jos olet, onko lihasta luopuminen auttanut sinua painonhallinnassa? Jos et ole, oletko koskaan harkinnut kasvissyöjäksi ryhtymistä?
Päivä 16: Milloin sait ensimmäisen kerran päähäsi pudottaa painoa?
Päivä 17: Lempiruokasi?
Päivä 18: Mikä ruoka on paheesi?
Päivä 19: Mitä kohtaa kropassasi treenaat mieluiten? Miksi?
Päivä 20: Mitä aerobista liikuntaa harrastat mieluiten?
Päivä 21: Mistä saat parhaita vinkkejä terveellisten elämäntapojen noudattamiseen?
Päivä 22: Kerro viisi parasta puolta itsestäsi!
Päivä 23: Onko median luoma nais-/mieskuva osasyy siihen, miksi haluat pudottaa painoa?
Päivä 24: Milloin huomasit ensimmäisen kerran, että uurastuksesi oli alkanut tuottaa tulosta?
Päivä 25: Miten aiot jatkaa eteenpäin sen jälkeen, kun olet saavuttanut tavoitteesi?
Päivä 26: Mikä motivoi sinua kaikkein eniten saavuttamaan tavoitteesi?
Päivä 27: Miten selviydyt ympärillä olevista houkutuksista (esim. syntymäpäivistä, pikkujouluista)?
Päivä 28: Oletko kokenut vastoinkäymisiä elämäntapamuutoksesi aikana? Miten selvisit esteistä?
Päivä 29: Millainen mies/nainen on mielestäsi kaunis?
Päivä 30: Kerro itsestäsi kymmenen asiaa ja päivitä ensimmäisenä päivänä antamasi tiedot!

30.1.2012

you'll always be my hero even though you've lost your mind


Tänä aamuna 69,2kg ! MUAHAHAHA jee !:) Kyllä kelepaa. Sit -2kg/kk ni sit oon kesäkuuhu mennessä laihtunu sen 8 kiloo eli just sen verra mitä haluunki laihuttaa enää ikinä jei :)

Nonii, elämään kuuluu kippeetä ja kiireistä (=perus) ja en oo ollu kovin aktiivinen laihuttaja. Elämässä on muka ollu jotai muuta miettimistä vaikkei kyl oikeestaa. Pitäis olla. BYÄH mien tiiä mitä haluun elämältä:D Muuta ku siis ne ylimääräset kilot pois ja vähä enempi energisyyttä ja terveyttä.

Huomenna meen käymää lääkärillä siks ku oon siis koko aja kippee ja äitin kaa halutaa selvittää se että miks tai ainaki se et mitä sille asialle voi tehä. Äitille ihelleen on joskus pienenä tehty joku nielurisa/kitarisa leikkaus, en muista kumpi, mut et ennen sitä hääki oli aina ollu kippee mut et sen jälkeen sit kai ei? Toivottavasti tää lääkäri näkis sen ratkasuna, jossa tapauksessa menisin semmoseen leikkaukseen hiihtolomalla ja oisin koko loppuelämän vähä terveempi mitä ennen :)
Tai ku just esim ku on koko aja kippeenä ni ei tuu kunnon kohotuksest/urheilusta/laihuttamisesta sitä kautta mitään ku ei pysty liikkumaa. Muttajoooooo.

Nyt alkaa olee koulussa vähä vähemmä kiireistä mitä enne ni alkaa arki rauhottua :)

19.1.2012

Oon jumi. Oon totaalisesti unohtanu koko tän blogin olemassaolon.

Nopeesti että mitä kuuluu

1) huone on sekasi
2) koulun iso konsertti (jossa laulan muutamassa kappaleessa) stressaa
3) koulutyöt stressaa
4) en tiiä mitä painan enkä tiiä laihunko vaikka tavallaa se on mielessä ja työnalla koko ajan
5) siihe että pääsen vaa'alle, on enää reilu viikko

Viikonloppuna vois tehä paremman postauksen jos saisin huoneen siistiks, kirittyä koulujuttuja, soitettua pianoa, laulettua lauluja. Sit oisin happyhappy ja voisin keskittyä johonki muuhunki ku tämmöseen päättömään kanailuun ;)

Moimoi

9.1.2012

Tänää aion löhöillä illan peiton alla, neljään vastalainattuun syömishäiriökirjaan uppoutuen. Kotoinen ja tuttu aihe. Pistää ainaki ajattelemaan jotai muuta ku tätä ainaista kouluarkea.

Huomenna vaihtuu jakso, onneks. Kokeet ym kouluhuolet siintää siis kaukana tulevaisuudessa.

5.1.2012

you'll be alright, no one can hurt you now

Joku kaunis päivä mie haluun vielä olla jotain. Jotain hienoa.

Kun mie katon Idolsia, minuu harmittaa etten saanu tilaisuutta tänä vuonna. Toisaalta tiedän että oon vielä tosi nuori ja aivan liian epävarma.

Mie haluun kasvattaa paksun nahan että kestän mitä vaan. Sitä varten miun pitää laihtua nää muutama kilo ja sen jälkeen miun pitää uskoa että mie oon kaunis ja arvokas ja tärkeä ja hyvä.

Mie haluun näyttelijäks tai laulajaks isona, mie haluun herättää jotain tunteita ihmisissä, haluun kertoa tarinoita elämästä.



Eniten tässä tökkii se että minuu pelottaa. Oikeesti tiiän että miusta ois vaikka mihin, oon oikeesti musiikillisesti ja verbaalisesti ja ilmaisullisesti lahjakas ihminen, vaikka miun epävarmuus käskee miun muuta itelleni uskottelemaan. Pelkään kuitenkin kaikista eniten tässä koko maailmassa muita ihmisiä. Haluisin nii kovasti miellyttää kaikkia vaikka tiiän ettei kukaan siihen pysty.




tuossa muuten viimeset kuvat vuodelta 2011 (:


Mie oon tällä hetkellä sellasessa paikassa opiskelemassa missä saa loistaa. Taidelukiossa siis. Mie aion käyttää nää kolme vuotta hyödyks joka tavalla mikä mahdollista. Soitan pianoa, laulan ja esiinnyn, näyttelen, kerään kokemusta ja ennenkaikkea itsevarmuutta. Sitten oon valmis mihin vaan lukion päätyttyä :) !

Hyvää pitkää viikonloppua kaikki♥

2.1.2012

heipsutiveei!

Jees. Tänää kävin ravitsemusterapeutilla kolmannen kerran ja oli näkemisen arvone ilme ku katto että oon laihtunu viime käynnin jälkee iha reippaasti:p Mutjoo, tuolla käynnit osottaa sen että oon jo iha hyvällä mallilla tän paranemisen kanssa, huomaan ite sen mite paljo oon kehittyny.

Byäh, tästä piti tulla hyvä postaus tänää mut ei tuu koska oon väsyny.

Ku pääsin viien jälkee kotiin, söin jotai saarioisen juustosta kasviskeittoo + karjalanpiirakan ja sit menin päiväunille. Heräämine kello seittemä oli _tuskaa_ ja varsinki ku ties tasan tarkkaan mitä varte piti viel herätä: pianoläksyt & bilsan kokeeseen luku. Selvisin kumminki niistä ja kävin saunassa ja sillee ja joo ni nyt oon happy ja iha reipas ollu mielestäni ;) Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.

Huomenna onneks kasiaamun sijaan kymmeneaamu, ku aamutunnit on varattu matikan tukiopetukseen tarvitseville. Mie ja kaveri lueskellaa ihe itsenäisesti sit vasta iltapäivällä koulun jälkee ku menen hänen luokse käymää ni ei jakseta raahautuu kouluun yhtää aikasemmin ku on pakko. Aamulla soitan vielä pianoa ja luen koealueen (joka on onneks tosi pieni) vielä kertaalleen läpi. Nyt heiputivei!♥

Ps. harmittaa aika hirmusesti ku takki pöllittiin lauantaina ja muistan koko aja uutta tavaraa mitä on taskuun jääny. Mm. 100e arvone bussikortti, lokeron avain + tunnearvokas avaimenperä, ja äitin just miulle neulomat ihanat lapaset. Vittu että on paskaa tämmöne.

1.1.2012

now you can leave the past behind


Nonnih. Nyt tuli sit juotua sen verra ettei tarviikaa enää pitkää aikaa juua (ja oloki on sen mukanen). Tipaton tammikuu on iha ehdoton minimiaika minkä aion viettää täydellisen selvinpäin.

Enkä mie tiiä oliks miula ees kivaa:D Lähinnä vaan olin enemmä kännissä ku pitkään aikaan. Ja jäin kans kiinni. Olipa kiva tapa alottaa vuos, jee. Missasin vuoden vaihtumisenki iha kokonaa.

Tykkään tästä päivämäärästä ! 1.1.2012. Kuulostaa miun mielestä toivolta.

Tässä lyhyesti miun uuden vuoden lupaukset

  • aion kesään mennessä painaa 63-65 kg (5 - 7 to go!)
  • rupeen siistimmäks
  • soitan pianoo vähintää 3 x 30 min/viikko
  • panostan kouluun vähä enemmä
  • elän vähemmä tuhlaavaisesti
  • oon kiltimpi itelleni

Huomenna kouluun,jeejeejeejee. Melkei innostaa.

31.12.2011

En nyt osaa päättää mitä tältä illalta tai miltään haluan. Oikeesti haluisin vaa jäädä kotiin ja nukkua vuoden vaihteen ohi. Toisaalta en tiiä jos ehkä harmittelen sitä jälkeenpäin.

Oon kauheen väsyny ku en nukkunu ku pari tuntia viime yönä ja on nälkä koska en suostu syömään koska en tiiä miks. Koska oon ääliö ja vituttaa ja ansaitsen nähä nälkää.

Miulla on nii vaikee luonne iha oikeesti vaikka miussa ei muuta vikkaa oiskaa (on) ni päässä sit ainaki on. Oikeesti mie vihaan itteeni, en pelkästää ruumiillisesti vaa sitä mite inhottava ihmine oon. Oon iha kauhee valittava ämmä narttu bitch ja sen takia miula ei oo ikinä ollu kavereita ja kaikki on iha vitu perseestä ja sit jollai salaperäsellä paskatasolla vielä luulen olevani parempi ku muut, ihanku muka oikeesti oisin yhtää mitää. Ihan ku miusta ikinä tulis näyttelijää tai laulajaa tai saisin miehen ja lapsia ja talon tai yhtää mitää ku oon näi perseestä

Nyt kaikki vaa luulee että "sillä on vaa paha päivä" mut se on oikeesti ihan totta että oon iha helvetin ikävä ihminen. Luultavasti tapan itteni ennemmin tai myöhemmin ku en vaa kestä enää sitä mite perseestä ihmine voi olla.


Nii että hyvää uutta vuotta jeejee vaan. Anteeks niille kene juhlafiilistä tiputin pari pykälää (toivottavasti en)

30.12.2011

forget about this shit

Hellurei (:

Toisiks viimeinen päivä tätä vuotta, aika huisia :)

Vois olla ihan hyvä hetki pysähtyy miettimään mitä vuodesta 2011 jäi käsiin. Toisaalta tiedän jo miettimättä mitä se miun osalta sisälsi.
Tammi-helmikuussa laihduin 3 kg, alin paino 68kg.
Sitten mie kevättalvesta sekosin ja lihoin taas noin 78kg painoiseksi.
Kesällä pudotin painoa 73kg asti.
Syksyllä seitsemäänkymmeneen.

Tää vuos ei sinänsä antanu miulle mitään. Oon onnellinen kun tää vaihtuu.

Aloitan herkkulakon sunnuntaina eli 1.1.2012 (: Jatkan sitä niin kauan kun olen tyytyväinen itteeni. Teen myös aamuin illoin 20-50 vatsaa.

Nää ei oo mitää semmosia pakkomielteisiä epätoivoisen ihmisen rikottavia lupauksia. Oon vaan oikeesti kyllästyny olee tämmöne läski ja ootan innoissani että pääsen laihtumaan :) Ihanaa ku tietää et viimestää ens vuonna tähän aikaan on jo iha eri näköne (: Joku semmone 63-kilone, onnelline ja tarmokas ja nätti :)


Huomenna lähetää ettii vähä menoa jostai päi ja juhlitaan :) Puolenyön jälkeen en sit juokaa enää mitää alkoholipitoista, koska alkaa tipaton tammikuu!:D (tosin en sellasta periaatteessa tarvis koska en oo mikää alkoholin suurkuluttaja, se vaa että parempi leikata neki ylimääräset kalorit pois "ruokavaliosta" )

Hupaisaa uutta vuotta kaikille ♥!

Ainii, ja tosiaa sillon ku seuraavan kerran käyn vaa'alla eli joskus helmikuun alussa, ni vois vaik koittaa uskaltaa jotai kuviaki pistää :) Riippuu miltä sillon näyttää ;p