Nykysin kun ajattelen vanhaa elämääni, mitä tää blogi edustaa, on uskomatonta että se on voinut olla näin vaikeeta joskus. Ja tää <-, että oon oikeesti voinut painaa 75 kiloa, enemmänkin. Pahimmillaan muistaakseni 79. Se ei voi mennä jakeluun, ei tänä päivänä kun painan parhaana päivänä 66 kiloa ja paino vaan koko ajan putoaa kiireisen elämäntavan ja oikeiden valintojen myötä.
Joskus kymmenen vuoden päästä kun luen tätä blogia uudelleen, asia tuntuu vielä käsittämättömämmältä.
Onneksi tää on enää kaukainen muisto ja haamu. Syömishäiriöhelvetti ja masennus, itseinho.
Jos joku toinen, joka elää tuota paskaa nyt, mitä itekin oon elänyt, lukee tätä nyt, en voi sanoo siulle muuta kun että voimia ♥ Ja että hyväks se muuttuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Thank you for cheering me up! ♥